Lahdessa kehitetty Erätauko-keskusteluun perustuva malli, skididialogi, valittiin tällä kertaa tavaksi keskustella ja käydä läpi valittua teemaa.
- Skididialogi on tapa keskustella, jossa kaikki tulevat kuulluksi ja saavat puhua ihan omista kokemuksistaan ja omista ajatuksistaan, skididialogi-menetelmän suunnittelija Petra Larvus Lahden perusopetuspalveluista kertoo.
Tärkeintä on, että lapset pääsevät keskustelemaan yhdessä aikuisten kanssa.
Kirjaston tapahtumatorille olikin saapunut koululaisten lisäksi niin opettajia, viranhaltijoita kuin luottamushenkilö.
Ryhmäkeskusteluja vetivät Erätauko-koulutuksen saaneet fasilitaattorit Päijät-Hämeen sivistyspalvelujen seudullisen kehittämisen projektikoordinaattori Hanna-Maria Partanen, MLL:n Hämeen piiristä koordinaattori Sanna Kaukonen sekä opettaja Katri Hietanen. Lisäksi jokaisessa ryhmässä kirjurit kirjasivat keskusteluja ylös nimettömästi.
”Mun mielestä tää oli kiva juttu ja haluaisin näitä lisää”
Yhteisöllisyys tuo turvallisuutta
Rinkiin istumaan asetetut koululaiset ja aikuiset pohtivat ja kertoivat omasta näkökulmasta milloin oma olo koulussa on koettu mukavaksi.
Keskustelut lähtivät mukavasti käyntiin ohjattuna ja koululaiset kertoivat muun muassa, että koulussa on mukavaa muun muassa silloin, kun luokassa on rauhallista, kannustetaan toisia, kun saa tehdä ryhmätöitä tai pääsee pelaamaan kavereiden kanssa, myös lukutunnit olivat mukavia.
Tärkeiksi asioiksi nousivat myös välitunnit ja se, että kaikilla olisi kavereita ja yhteisiä leikkejä. Kivoja asioita ovat myös kierrätystunnit, retkipäivät, hyvät eväät retkellä sekä erittäin hyvä kouluruoka, kuten hernekeitto ja tortillat. Lisäksi yhteisöllisyyden koettiin tuovan turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Tärkeitä asioita olivat lisäksi luonto, koulun ympäristö ja erilaiset kerho- ja välituntitoiminnat.
”On kiva keskustella, vaikka aluksi minua vähän jännitti”
Ratkaisuja löydettiin epäkohtiin
Koululaiset keskustelivat myös siitä, millainen vaikutus kouluviihtyvyydellä on oppimiseen. Esille nousikin runsaasti asioita, jotka eivät kouluviihtyvyyteen kannusta, kuten mollaava ja huono ilmapiiri, kannustuksen puute ja kiusaaminen.
Ratkaisujakin näihin epäkohtiin löydettiin.
- Jos ei uskalla mennä kouluun, esimerkiksi uhkailun tai kiusaamisen takia, kannattaa kertoa aikuiselle tai opettajalle.
- Kun huomaa toista kiusattavan, yrittää mennä puuttumaan ja kertoo aikuiselle.
- Omalla käytöksellä voi vaikuttaa paljon.
- Uskon, että suurimmaksi osaksi mollaaminen tulee lapsilta ja se voi johtua omasta pahasta olosta. Silloin voi yrittää kannustaa toista.
”Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa”
Menetelmää voidaan käyttää jatkossakin
Skididialogia käytettiin lapsiparlamentissa ensimmäistä, mutta ei todennäköisesti viimeistä kertaa.
- Pohdimme jo sitä, voisiko tämä olla jatkossa yksi lapsiparlamentin järjestämisen muoto, toteaa Hollolan kunnan osallisuuskoordinaattori Hanna Ruokamo, joka koordinoi muun muassa lapsiparlamenttia.
- On todella hienoa, että Lahden kaupungista jaetaan tällaista tieto-taitoa ja osaamista seutukunnille. Meistä on mahtavaa tehdä seudullista yhteistyötä, iloitsee Ruokamo.
Käyttöä skididialogi-menetelmälle kouluarjessa löytyy muulloinkin kuin lapsiparlamentin kautta.
- Hollolaan on hankittu koulujen käyttöön Skididialogi-laatikoita, jotka sisältävät muun muassa oivalluskortteja, skididialogin pelisäännöt, ohjeet järjestäjälle ja kirjurille, esimerkkejä keskustelujen juoksutuksesta ja ohjauskorttipakka sekä tusseja.
Lainaukset on suoraan koululaisten kirjoittamista oivalluskorteista.
teksti: Outi Sirviö
kuvat: Henna Holma ja Outi Sirviö
