Ensimmäisen koentakerran rysäsaalis oli noin 150 kg särkeä. (Kuva: Vesa Porri)

Moni on saattanut jo ihmetellä Vähä-Tiilijärvelle ilmaantuneita kohoja. Kohot ovat merkkinä rysistä, joita järvellä on pyynnissä kolme kappaletta. Ammattikalastaja Ilkka Tonteri viritti rysät pyyntiin viikonloppuna. Rysät koetaan päivittäin. Tavoitteena on saada saaliiksi etenkin särkeä. Särki liikkuu eniten kutuaikaan, mikä pyritään pyynnillä tavoittamaan. Myös pienet ahvenet otetaan, mutta suuremmat ahvenet sekä hauet vapautetaan takaisin järveen

Rysäkalastus pyydysten virittämisineen ja purkuineen kestää kaksi viikkoa. Työssään kalastaja käyttää moottorivenettä, jonka käytöstä on pyydetty lausunto Traficomilta. Hoitokalastus vertautuu työkäyttöön, minkä vuoksi moottoriveneen käyttö on sallittu, vaikka järvellä muutoin on moottoriajoneuvokielto.

Katiskakalastus jatkuu

Myös Vesalan Kalaveden Osakaskunta aloitti katiskakalastuksen jäiden vihdoin lähdettyä Vähä-Tiilijärvestä. Osakaskunta on tehnyt hoitokalastusta katiskoilla keväisenä kutupyyntinä vuodesta 2020 lähtien. Kehitys oli alkuun hyvä, kunnes kesällä 2021 syntyi erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä todettiin kesän 2022 koekalastuksessa, jolla seurattiin hoitokalastuksen vaikutuksia. Sen jälkeen hoitokalastusta päätettiin tehostaa. Viime keväänä katiskasaalis olikin edellisvuotta runsaampi. 

Hoitokalastus perustuu järvelle laadittuun hoitosuunnitelmaan. Järvellä oli vuonna 2018 massiivinen sinileväkukinta, minkä jälkeen järven tilaa tutkittiin tarkoin. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto pitää yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Eläinplankton on kalojen saalistuksesta johtuen erittäin pienikokoista, eikä pysty säätelemään järven levämääriä.

Pyydystalkoissa valmistui kurenuotta

Hoitokalastuksen tehostamiseksi on pohdittu myös muita keinoja keväisen kutupyynnin lisäksi. Järvellä on kokeiltu nuottaamista joskus aikaisemminkin, mutta saaliiksi on saatu lähinnä sammalta, joka peittää järven pohjan neljän metrin syvyyteen saakka. Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen pyydystalkoissa valmistettiin tänä talvena kurenuotta, jolla pyynti voisi onnistua sammaleesta huolimatta. Nuottaa kokeillaan syksyllä, jolloin särki mahdollisesti parveutuu. Nuottaa kokeillaan yhteistyössä Nastolan osakaskunnat ry:n kanssa.

Eri pyydyksillä saatavista kokemuksista nähdään, mikä menetelmä toimii Vähä-Tiilijärvellä parhaiten jatkoa ajatellen.

Hoitokalastuksen tehostaminen kevään ja syksyn 2024 aikana toteutetaan osana Hämeen ELY-keskukselta haettua, Vaikuttavuutta vesienhoidon toimenpiteisiin II – hanketta. Lisäksi Vesijärvisäätiö myönsi Vesalan Kalaveden Osakaskunnalle avustusta hoitokalastuksen jatkoon.


Lisätiedot:
Mirva Ketola
FT, Vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044 973 5137
mirva.ketola@vesijarvi.fi