Palotarkastuksia suoritetaan etenkin pientaloihin, jotka eivät ole palauttaneet pientalojen paloturvallisuuden itsearviointilomaketta määräajassa. Itsearviointilomake lähetetään vuosittain kymmeneen prosenttiin Päijät-Hämeen pientaloista.
Palotarkastuksesta pyritään ilmoittamaan etukäteen joko puhelimitse tai postilaatikkoon jätetyllä lapulla. Palotarkastuksen tarkoitus on tarjota neuvoja ja ohjausta kodin turvallisuuden parantamiseksi.
– Palotarkastuksessa käydään läpi mm. palovaroittimet ja asunnon poistumistiet, saunan ja sähkölaitteiden turvallisuusasioita, palavien nesteiden ja kaasujen turvallinen säilytys ja muita asumisen turvallisuutta parantavia asioita, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.
Pientalojen palotarkastuksia tehdään jokaisessa kunnassa.
– Tiiviimpi tarkastusaika on heinä-elokuu, mutta tarkastukset jatkuvat vuoden loppuun asti. Tarkastuksia tekevät palotarkastajat ja pelastajat, Oksanen kertoo.
Näin tunnistat pelastusviranomaisen
Palotarkastusta suorittavan pelastusviranomaisen tunnistaa seuraavista asioista:
Punaisesta pelastuslaitoksen logoilla varustetusta ajoneuvosta tai paloautosta.
Pelastusalan virkavaatetuksesta, joka sisältää henkilön nimen, virka-aseman sekä pelastustoimialueen hihatunnuksen.
Jokaisen pelastusviranomaisen mukanaan kantamasta kuvallisesta virkakortista.
Jos sinulla on kysyttävää Päijät-Hämeen pientalojen palotarkastuksiin liittyen, voit ottaa yhteyttä päivystävään palotarkastajaan numerosta 0440 773 222 ma-pe klo 9–11 ja 12–15 tai sähköpostitse palotarkastaja@paijatha.fi.
Käpytikka lehahtaa yhteen polun lähellä kasvavaan suureen haapaan ja jähmettyy sen runkoa vasten paikalleen useaksi sekunniksi. Lapset hiljenevät ja suut auki yrittävät saada lintua kiikareihinsa. Osa saa ja huomaa kuinka linnun nokka on täynnä hyönteisiä ja matoja. Vastavuoroisesti myös käpytikka näyttää ihmettelevän meidän ryhmäämme, mutta lyhyen pohdinnan jälkeen uskaltaa kuitenkin jatkaa matkaa muutamien metrien päähän seuraavaan haapaan ja livahtaa siellä korkealla olevaan pesäreikään sisälle. Äänestä päätellen alkaa ruuan jako poikasille.
”Noni, jatketaan matkaan niin ei häiritä enempää.”
Kalliomettä on Hollolan kunnan omistama maa-alue ja nyt sitä on tarkoitus kehittää keskeisen sijainnin johdosta perus- ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä sekä laajemmin kyläläisten virkistysmetsänä. Projektia edistetään kuntaorganisaation sisällä laajalla yhteistyöllä. Nuorisotyö on mm. raivannut reitistöä, torjunut vieraslajeja ja rakentanut sekä ripustanut parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa. Linnunpönttötalkoisiin olemme saaneet rakennusapua myös koulun puukäsityökerholta ja BirdLife Päijät-Hämeeltä. Kalliomettä-projektiin on osallistunut myös kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi tekemällä kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit sekä rakentamalla ja ripustamalla lepakonpönttöjä puihin.
Nuorisotyö on rakentanut sekä ripustanut metsään parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa.
Maastokäynneillä olemme hyödyntäneet Hollolan kunnan metsäasiantuntijan sekä projektiasiantuntijan lisäksi Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin asiantuntijan näkemyksiä alueen tulevista hoitotoimenpiteistä. Nyt suunnitelmissa onkin tehdä vielä loppuvuoden aikana alueelle taimien istutusta niin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuin koulun oppilasryhmien kanssa.
Vesikansan vanhemmat ry haki ja sai viime talvena avustusta Mestan Tuki ry:ltä (tukee Hollolan kunnan alueella tehtävää erityisnuorisotyötä) lasten kiikareiden ja kaukoputken hankintaa varten. Lasten kiikarit ovatkin olleet kevään ja alkukesän aikana kovassa käytössä, kun teimme useita linturetkiä Kalliomettään eri lapsiryhmillä. Kiikareiden avulla lapset ja nuoret saivat tarkkailla luontoa ja huomata, kuinka Kalliomettässä asustivat mm. kirjosieppo, käpytikka, sinitiainen, puukiipijä ja talitiainen. Tuulihaukallekin yksi pönttö pellonlaitaan asennettiin, mutta tälle kesälle ei asukkia siihen saatu. Kalliomettää on hyödyntänyt monet päiväkotiryhmät sekä luokat liikunnan, seikkailun ja leikkien lisäksi myös ympäristökasvatuksen alustana. Kalliomettässä onkin muutamia ”luontohuoneita”, joihin voi koulupäivän aikana sään salliessa mennä oppilasryhmän kanssa opiskelemaan vaikka sanaluokkia!
Tulevaisuuden suunnitelmissa Kalliomettään on lisäksi kaavailtu mm. laavua ja juoksuportaita sekä lisää penkkejä. Aika näyttää mitä kaikkea pystymme alueelle toteuttamaan.
Mahtavaa kesää koko Hollolaan, nuorisotyöntekijä Teemu Laine
Kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi rakensi kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit.
