Lintusaaren rakentaminen on osa ”Kilpiäistenpohjan ennallistaminen – meidän yhteinen haasteemme” -hanketta, joka on saanut rahoituksen Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmasta.

Ensimmäinen tavoite on saada naurulokki palaamaan takaisin Kilpiäistenpohjaan. Naurulokki on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka suojelu tukee myös muiden lajien elinympäristöjä. Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa se on luokiteltu vaarantuneeksi.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että saimme kelluvan lintusaaren valmiiksi uutta pesimäkautta varten. Rakentaminen sujui suunnitelmien mukaan, ja olemme erityisen kiitollisia kaikille osallistuneille. Tämä projekti on hieno esimerkki siitä, miten yhteisvoimin voimme parantaa elinympäristöjä, sanoo ympäristönsuojelusihteeri Tiia-Maria Mäntynen Lahden kaupungilta.

Lintusaaren kokonaisuus on osa Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman toimenpiteitä, joita ennallistamishankkeen aikana toteutetaan.

Kiinteän saarekkeen alueelta raivattiin aiemmin keväällä puusto ja ruovikkoa, minkä jälkeen alueesta tehtiin vesilintujen elinympäristöön sopiva alue asettamalla maanrakennuskangas sekä luonnonsoraa saarekkeen päälle. Tämän jälkeen rakennettiin kelluva lintusaari.

Rakentaminen toteutettiin kahtena päivänä aloittaen työt Lahden kaupungin varastohallilla, jossa koottiin kelluvan lintusaaren elementit. Seuraavana päivänä elementit kuljetettiin Kilpiäistenpohjaan ennalta suunnitellulle paikalle kiinteän saarekkeen viereen. Elementit yhdistettiin toisiinsa ja saaren ankkurointi, pesintäalustojen asettaminen, poikassiltojen asentaminen sekä katteiden levitys suoritettiin suunnitelman mukaan.

Sitowise Oy:n Hannu Lehtonen on vastannut lintusaarten kokonaisuuden suunnittelusta sekä kelluvan että kiinteän saaren osalta. Rakentamisessa on ollut keskeisesti mukana myös Lahden kaupungin vesiensuojelutyöntekijä Esa Huhtanen. Lisäksi rakennustöihin osallistui Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen jäseniä talkoolaisina tärkeän asian puolesta.

Lahden kaupunki ja Hollolan kunta ennallistavat Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualueen, jotta alueen elinympäristöt säilyvät monimuotoisina ja erityisesti linnustolle arvokkaana elinalueena. Hankkeessa avataan umpeen kasvaneita ranta-alueita, torjutaan vieraslajeja sekä parannetaan vesiekosysteemin tilaa.

Lisätiedot: Kilpiäistenpohjan ennallistaminen – Lahti

Muistutamme, että lintujen pesintää ei saa häiritä. Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi suojaavat pesiviä lintuja, joten pesät ovat rauhoitettuja.

Erityisesti särkeen kohdistuvaa keväistä hoitokalastusta tehtiin jo viime vuonna katiskakalastuksen lisäksi rysäpyynnillä ja kokemukset olivat hyviä. Vesalan kalaveden osakaskunnan tekemä keväinen katiskakalastus jatkuu rysäpyynnin rinnalla.

Ammattikalastaja aloitta rysäkalastuksen tällä viikolla

Tällä viikolla Vähä-Tiilijärvelle ilmaantuu näkyviin kohoja. Järvelle viritetään pyyntiin kolme rysää, joiden merkkinä kohot ovat. Ammattikalastaja Ilkka Tonteri virittää rysät pyyntiin keskiviikon ja torstain aikana (16.–17.4.). Rysät koetaan päivittäin. Tavoitteena on saada saaliiksi etenkin särkeä. Särki liikkuu eniten kutuaikaan, mikä pyritään pyynnillä tavoittamaan. Myös pienet ahvenet otetaan, mutta suuremmat ahvenet sekä hauet vapautetaan takaisin järveen.

Rysäkalastus pyydysten virittämisineen ja purkuineen kestää noin kaksi viikkoa. Työssään kalastaja käyttää moottorivenettä, jonka käytöstä on pyydetty lausunto Traficomilta. Hoitokalastus vertautuu työkäyttöön, minkä vuoksi moottoriveneen käyttö on sallittu, vaikka järvellä muutoin on moottoriajoneuvokielto.

Myös katiskakalastus jatkuu

Vesalan kalaveden osakaskunta on tehnyt hoitokalastusta katiskoilla keväisenä kutupyyntinä vuodesta 2020 lähtien. Kehitys oli alkuun hyvä, kunnes kesällä 2021 syntyi erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä todettiin kesän 2022 koekalastuksessa, jolla seurattiin hoitokalastuksen vaikutuksia. Sen jälkeen hoitokalastusta päätettiin tehostaa. Rysäkalastuksen ohella myös

Hoitokalastuksella tavoitellaan parempaa järven tilaa

Hoitokalastus perustuu järvelle laadittuun hoitosuunnitelmaan. Järvellä oli vuonna 2018 massiivinen sinileväkukinta, minkä jälkeen järven tilaa tutkittiin tarkoin. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto pitää yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Eläinplankton on kalojen saalistuksesta johtuen erittäin pienikokoista, eikä pysty säätelemään järven levämääriä. Särkikalojen tehokkaalla pyynnillä pyritään vaikuttamaan ravintoverkon rakenteen kautta Vähä-Tiilijärven tilaan.

Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija­
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044-973 5137
e. mirva.ketola@vesijarvi.fi