Rahkonen tuli Hollolaan Elimäeltä, ja työt alkoivat 1. elokuuta 2003. Kunnanjohtajan töitä hän on tehnyt kaikkiaan reilun 30 vuoden ajan. Tähän aikaan mahtuu paljon erilaisia tapahtumia ja asioita, joista suurin osa siis Hollolassa. Rahkonen muistelee menneitä vuosia.
- Aloittaessani työt ensimmäisiä asioita oli pohtia, miten oikorataa voitaisiin hyödyntää. Jo siihen aikaan selviteltiin VR:n monopoliaseman luopumisesta, mutta nämä ajatukset olivat 20 vuotta liian aikaisessa, Rahkonen muistelee.
Vuoden 2008 finanssikriisi seisautti yhteiskunnan kehityksen, bruttokansantuote ei kasvanut kymmeneen vuoteen, syntyvien lasten määrä romahti ja väestön keskittyminen kolmeen suurimpaan kaupunkiin kiihtyi.
- Kuntien vastuut keskittyvät pitkälle lakisääteisiin tehtäviin, joita enimmillään on ollut lähes kuusisataa. Parhaillaan on käynnissä niin sanottu kolmas norminpurku-kierros, jonka pohjalta odotellaan, josko vihdoin pääsisimme asiassa konkretiaan.
Kouluihin investoitiin paljon
- Ennen vuosikymmenen taitetta 2010 koulujen sisäilmaongelmat lähtivät nopeaan kasvuun. Kaikki isoimmat koulut olivat niin suurien korjaustarpeiden edessä, että uuden rakentaminen nousi taloudellisesti kestävämmäksi ratkaisuksi. Rakennusten investointitarpeet nousivat lähes 100 miljoonaan euroon.
Samaan aikaan kuntien valtionosuuksia vähennettiin ja valtio lähti paimentamaan kuntia kuntaliitoksiin.
- Meilläkin äänestettiin, että kestävätkö kuntalaiset tulevaisuuden isot paineet ja ovatko he valmiita itsenäisyyteen siitä huolimatta, että joudutaan tekemään kovia päätöksiä, Rahkonen kertoo. Kuntalaisista 83 prosenttia oli sitä mieltä, että jatketaan itsenäisinä.
- Se ratkaisi sen, että talous edellä on edetty kaikessa, koska kunnan itsenäisyys on kiinni ennen kaikkea taloudesta.
- Vuonna 2013 jouduimme tekemään ison sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelmaan kuului myös lukion lakkauttaminen. Se oli todella ikävä päätös, jonka taustalla oli sisäilmaongelmaisen lukion tilojen uudelleenrakentaminen ja Lahden erikoislukioiden vahva vetovoima. Heinsuon ja Kalliolan koulujen rakentamiseksi otettiin avuksi elinkaarimalli.
-Ikäviä päätöksiä ovat olleet myös palveluverkkotarkastelut. Vuoden 2020 koulu- ja päiväkotiverkon vähennyslinjaukset ovat tosin perustuneet lasten määrän 20-30 prosentin laskuun eli tältä valtakunnalliselta trendiltä ei ole säästynyt Hollolakaan.
Keskustan kehittäminen tärkeää
- Sisäilmaongelmaisten rakennusten joukkoon liittyi 2010-luvun puolivälissä terveyskeskus. Uuden sote-keskuksen rakentamiseen päädyttiin tietoisena poliittisena päätöksenä siitä, että sote tulee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin siirtymään laajemmille hartioille. Sote-uudistustahan oli jo silloin valmisteltu vuosikymmen.
Salpakankaan keskustan kehittäminen käynnistettiin jo vuonna 2005.
- Alusta asti oli selvää, että keskustaa täytyy kehittää. Pääsimme jo jossain vaiheessa tilanteeseen, että olimme saamassa keskustaan yksityisrahoitteisia investointeja, kunnes tuli finanssikriisi ja yksityiset investoinnit laitettiin jäihin, Rahkonen muistelee.
Toimijoista jäi jäljelle vain Hämeenmaa, joka osti vajaakäytölle jääneet kiinteistöt.
- Samaan aikaan kaupat alkoivat vauhdilla siirtyä verkkoon ja fyysisten tilojen tarve väheni. Kaupan murros on ollut valtava. Myös Lahden läheisyys on ollut Hollolan erikoiskaupalle iso haaste.
Keskustan alueella on tällä hetkellä vireillä puolen tusinaa rakennushankkeita, jotka odottavat osin kaavoitusta ja osin markkinatilanteen paranemista.
- Keskusta-alueen keskeinen ongelma on eräät yksityisessä omistuksessa olevat tontit, joiden eteneminen edellyttäisi järkevää hinnoittelua.
- Ensi syksynä tähän aikaan pitäisi olla jo selkeät päätökset olemassa rakentamisen liikkeellelähdöstä.
- Oletus on se, kun raja-arvot on nyt määritelty, niin niiden puitteissa pystytään etenemään toteutusvaiheeseen asti, Rahkonen avaa.
Sotekokonaisuudesta kuntaliitokseen
Palataan hieman takaisin historiaan.
- Kuntajohtajana sote-asiat ovat tulleet tutuiksi, koska verorahoituksesta joka vuosi suureneva osuus on koko työuran ajan kulunut sote-menoihin. Kun maakunnan kuntien tulorahoitus on ollut noin 10 prosenttia alle valtakunnallisen keskiarvon ja sote-menojen tarve 10 prosenttia yli, on aukko ollut suuri ja vaatinut jatkuvaa pohdintaa, Rahkonen kertoo.
- Tähän liittyen vuoden 2009 alusta siirryttiin 15:sta sote-toimijasta neljään. Tätä työtä pohjusti vuosina 2005–2007 Tolkku-hanke, jonka työryhmän puheenjohtajana olin näköalapaikalla tekemässä valtakunnallista uudistustyötä.
Vuoden 2009 alusta perustettiin peruspalvelukeskus Oiva-liikelaitos.
- Oiva oli Hollolan kunnan alla toimiva liikelaitos, jossa oli mukana Hollolan lisäksi Kärkölä, Asikkala, Padasjoki ja Hämeenkoski. Vuoden 2017 alusta lähes koko maakunnan sote on toiminut yhdessä. Vastuu siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle tämän vuoden alusta.
-Vuoden 2016 alusta eteen tuli Hämeenkosken kuntaliitos, joka oli valtion velvoittaman vuosien 2013-2014 kuntaliitosselvityksen jatkoselvityksen kautta synnytetty lopputulos Lahti-Nastola-liitoksen lisäksi.
Vaikka kuntaliitos tehtiin vain yhden kunnan kanssa, edellytti se kaikkien hallinnollisten asiakirjojen uudistamista ja työmäärä Rahkosen mukaan suuri.
Kehittämistyötä ja tunnustuksia
Hollola on ollut myös positiivisen mielenkiinnon kohteena. Kunta toimi muun muassa Sitran pilottina henkilöstölähtöisessä kehittämisessä 2011-2014.
- Lisäksi vuonna 2018 muodostettu Tilapalvelu Oy on kiinnostanut, sen tavoitteena on kokonaisvaltainen, aktiivinen ja pitkäjänteinen kunnan kiinteistöomaisuuden ylläpito ja kehittäminen.
Tilapalvelu Oy:llä on käytössä reaaliaikainen kiinteistöseurantajärjestelmä, jonka avulla pystytään valvomaan niin sisäilman laatua kuin energiankäyttöä.
- Tilapalvelu on osallistunut myös valtakunnallisen kuntien tilatietopilotointiin ja saanut valtakunnallista tunnustusta energiasäästöstä. Kunnan kaikki kiinteistöt lämpiävät päästöttömällä energialla hiilineutraalisti.
- Myös kunnan vuonna 2017 valmistuneisiin elinkaarikouluihin on tutustunut useita kymmeniä kävijäryhmiä ja ne ovat olleet valtakunnallisenkin kiinnostuksen kohteena
Positiivista ja vaikuttavaa työtä on tehnyt myös kunnan työllisyyspalvelut.
-He ovat luoneet luoden pohjaa vuoden 2025 alusta alkavalle yhdeksän kunnan yhteiselle työllisyysalueelle. Tunnustusta heille tuli joulukuun alussa myös valtakunnallisessa gaalassa, kiittelee Rahkonen.
Maailma on muuttunut
Paljon on lähivuosienkin aikana tapahtunut.
Kehätie avautui käyttöön joulukuussa 2019, maaliskuussa 2020 maailma sulkeutui koronan vuoksi, helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
- Epävarmuus, inflaatio- ja korkokehitys on pitänyt huolta siitä, ettei kehätien varren yritysalueet Hopeakallio ja Paassilta ole edenneet toivotulla vauhdilla. Toisaalta alueita on rakennettu vähitellen vapautuvaa kiviainesta hyödyntäen ja niiden rakennusvalmius on edennyt hitaasti. On kuitenkin selvää, että tontit tulevat käyttöön ennemmin tai myöhemmin, kun yritysten toimintaedellytysten ennustettavuus lisääntyy.
- Maailmankuva on selvästi muuttunut. Turvallisuuskysymykset ovat jatkuvasti esillä. Erilaiset hybridiuhat ovat osa arkipäivää. Sähköisessä toimintaympäristössä tietoturva ja -suoja-asiat edellyttävät jatkuvaa hereillä oloa, Rahkonen toteaa.
- Työvoimapulan taklaaminen, henkilöstön työhyvinvointi ja työsuojelukysymykset ovat tänä päivänä työn ytimessä.
Hollolassa on hyvä elää
Hollolaan Rahkosen houkutteli kunnanjohtajaksi hakemaan aikoinaan 34 vuotta kuntaa luotsannut Seppo Jokipelto. Houkuttelun lisäksi asuminen lähempänä omia ikääntyneitä vanhempia kiinnosti.
- Hollola on todella upea paikka asua. Pidän paljon siitä, että lähes kotiovelta pääsee suoraan luontoreiteille ja palkituille hiihtoladuille, kertoo hiihtämisestä vapaa-aikanaan nauttiva Rahkonen.
Kuntalaisetkin arvostavat sitä, että Hollolassa on hyvä elinympäristö.
- Viimeisimmässä KuntaSuomi -tutkimuksessa vastanneista kuntalaisista 80 prosenttia piti Hollolaa parhaana paikkana asua ja elää, kun keskimäärin muilla kunnilla tämä mielikuva on 60 prosentilla, Rahkonen kertoo.
