Hollolassa kyselyyn vastanneista 80 prosenttia pitää turvallisuutta ja 73 prosenttia hyvää asuinympäristöä erittäin tärkeänä tekijänä. Myös hyvä asunto, perhe ja muut läheiset nousivat merkittäviksi tekijöiksi hyvän kotikunnan määrittelyssä. Perhettä ja muita läheisiä piti erittäin tärkeänä tekijänä 63 prosenttia hollolalaisista ja luonnonläheisyyttä 65 prosenttia vastanneista.
Yhteiskunnalliset muutokset vahvistavat turvallisuuden merkitystä
- Turvallisuuden tärkeys korostuu kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten vastauksissa. Turvallisuuden merkitys on kasvanut selvästi vuonna 2020 tehdystä kyselystä, avaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tuloksia.
Esimerkiksi lapsiperheelliset ja julkisella sektorilla työskentelevät korostavat kyselyn mukaan turvallisuutta arjen sujuvuuden kannalta.
- Turvallisuuden merkityksen korostuminen heijastaa laajemmin globaalia turvallisuusmuutosta ja epävarmuuden lisääntymistä. Turvallisuus koostuu monista tekijöistä, ja kunnat ovat keskeisessä roolissa vahvistamassa arjen turvallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä palveluiden toimivuutta, toteaa Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen.
Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö luodaan kunnissa
Hyvän asuinympäristön merkityksestä kyselyyn vastanneet korostivat muun muassa rauhallisuutta, siisteyttä sekä väljyyttä ja myös esimerkiksi puhdasta ilmaa ja luontoa sekä vesistön läheisyyttä. Erityisesti pienemmissä kunnissa luonnonläheisyys on korostunut tekijä, mutta kaikissa kunnissa kunnan rooli ympäristön viihtyisyydessä on merkittävä.
Kunnat vastaavat ympäristön viihtyisyydestä, infrastruktuurin kehittämisestä, sekä peruspalveluiden, kuten vesihuollon, jätehuollon ja julkisten liikennejärjestelmien järjestämisestä ja ylläpidosta.
- Nämä tekijät vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen ja elämänlaatuun, mutta myös kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Kunnat tekevät työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä huolehtivat luontoarvojen turvaamisesta ja varmistavat turvallisen ja terveellisen asuinympäristön rakentamisen. On ilo huomata, että kuntalaiset todella arvostavat hyvää elinympäristöä, nostaa Kuntaliiton ympäristö- ja yhdyskuntayksikön johtaja Miira Riipinen.
Tutkimustuloksissa vaihtelua eri-ikäisten, eri sukupuolten sekä kuntien välillä
Tärkeimmäksi koetuissa asioissa on nähtävissä jonkin verran painotuseroja erikokoisissa kunnissa ja eri-ikäisillä ja varsinkin eri sukupuolta edustavilla vastaajilla.
Sukupuoli on yksi merkittävimmin erilaisten asioiden tärkeyttä hyvässä kotikunnassa tai kotikaupungissa selittäviä tekijöitä. Naiset korostavat miehiä enemmän kaikkia kartoitettujen asioiden tärkeyttä. Merkittävimmät erot sukupuolten välillä näkyvät hyvää asuinympäristöä, asuntoa, luonnonläheisyyttä sekä julkisia palveluja koskevissa tärkeysarvioissa.
Hyvä asunto on mukana kolmen kärjessä 20 001 - 50 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Valtavirrasta poiketen 10 001 - 20 000 asukkaan kunnissa kolmen kaikkein tärkeimmän tekijöiden joukkoon on noussut perhe ja muut läheiset, 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa kolmannen sijan jakavat hyvä asunto sekä perhe ja muut läheiset.
Kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäluokissa kolme kaikkein tärkeintä hyvän kotikunnan tekijää koostuu turvallisuudesta, hyvästä asuinympäristöstä ja hyvästä asunnosta. Perhe ja muut läheiset koetaan hyvää asuntoa tärkeämmäksi kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäluokissa.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksesta tulee myöhemmin lisää kuntakohtaisia tuloksia.
Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2024: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tutkimuskunnat: Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö
p. +358 50 337 5634, Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi