Kuntalaisten käytetyimpiä osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat:
Kyselyyn vastanneista kahdeksan kymmenestä (78 prosenttia) on käyttänyt vähintään yhtä suoraa osallistumis- ja vaikuttamistapaa kunnan asioihin vaikuttamisessa. Eniten erilaisia suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja on käytetty pienissä (alle 10 000 asukkaan) kunnissa ja 40–49-vuotiaiden keskuudessa.
Kuntalaiset pitävät talkootyötä sekä yhdistystoimintaa vaikuttavimpina osallistumistapoina
Kaikkein eniten suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen uskovat alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet, järjestössä tai yhdistyksessä sekä kuntasektorilla työskentelevät, opiskelijat ja johtavassa asemassa toimivat, yliopistotutkinnon suorittaneet, naiset sekä lapsiperheelliset.
- Kaikki vastaajat taustasta riippumatta pitävät suorien osallistumistapojen vaikuttavuutta pikemmin hyvänä kuin huonona, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo.
Kuntalaisten mukaan vaikuttavimpina pidettyjä suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja ovat:
- Lähiympäristön kehittämiseen osallistuminen talkootyön tai muun vastaavan kautta (48 prosenttia vastanneista)
- Yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistuminen (46 prosenttia)
- Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan (44 prosenttia)
- Kunnan-/kaupunginosan tai kylätoimintaan osallistuminen (43 prosenttia)
- Päiväkodin, koulun tms. vanhempainiltaan tms. osallistuminen (42 prosenttia)
- Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön (42 prosenttia).
- Suoria osallistumis- ja vaikuttamistapoja käyttäneet pitävät niiden vaikuttavuutta selvästi parempana kuin ne, joilla ei ole niistä omakohtaista kokemusta. Kuntalaisten eniten käyttämät ja vaikuttavimmiksi arvioimat osallistumistavat ovat pääsääntöisesti vuorovaikutusta sisältäviä tapoja, sanoo Pekola-Sjöblom.
Kuntalaiset kokevat, ettei heidän mielipiteensä kuulu
Kuntalaistutkimuksen tuloksista selviää, että enemmistö kuntalaisista pitää vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä, mutta kokee, ettei heidän mielipiteitänsä kuulla.
-Kunnissa kannattaisi kiinnittää suurempaa huomiota jo käytössä oleviin sekä myös vielä hyödyntämättömiin osallistumis- ja vaikuttamistapoihin. Niissä voi piillä potentiaalia kuntalaisten mielipiteiden kuuluville saamiseksi, Pekola-Sjöblom arvioi.
Myös OECD:n kesällä 2024 julkistaman luottamusraportin Suomen politiikkasuosituksissa todetaan, että kansalaisten osallistumista päätöksentekoon tulisi edelleen kehittää luottamuksen parantamiseksi.
Hollolassa on annettu palautetta ja vastattu kyselyihin
Kuntalaistutkimuksen mukaan Hollolassa yhteyttä kunnan luottamushenkilöön on ottanut 18 prosenttia vastanneista. Viranhaltijoihin on ottanut yhteyttä 24 prosenttia ja kaksi prosenttia vastanneista oli tehnyt kuntalaisaloitteen. Vetoomuksen tai adressin on allekirjoittanut 31 prosenttia vastanneista ja kunnan toimintaan liittyvän yleisönosastokirjoituksen tai muun mielipidekirjoituksen oli kirjoittanut 8 prosenttia hollolalaisista vastanneista.
Kunnan tekemään asiakas- tai käyttäjäkyselyyn on vastannut 40 prosenttia ja kunnan järjestämistä palveluista on antanut palautetta 24 prosenttia vastanneista.
Kunnan järjestämiin keskustelu- tai kuulemistilaisuuksiin on osallistunut 26 prosenttia ja päiväkodin tai koulun vanhempainiltoihin oli osallistunut 30 prosenttia vastanneista.
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tämän tutkimuksen tulosdiat ovat alla liitteenä. Tulosdioilla tarkempaa erittelyä erilaisten osallistumistapojen käyttämisestä ja vaikuttamisen arvioista.
Lisätiedot:
Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
Sähköposti: marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
puh. +358 50 337 5634
