Poikkeuksellisen vahva tulos oli seurausta kertaluonteisista toimintatuotoista, rahoitustoiminnan tuotoista sekä verotuloeristä. Kuntatalouden paine eli menojen kasvun ja tulojen vähennyksen kokonaisvaikutus edellisvuoteen oli lähes -10 miljoonaa euroa. Tulojen lasku selittyy pitkälle edelleen 1.1.2023 toteutuneen sote-uudistuksen heijastusvaikutuksilla ja kertoo vaikeasti ennakoitavasta kokonaistaloudesta.
Tilinpäätös mahdollisti yhteensä 3,7 miljoonan euron investointivarausten kirjaukset, joiden jälkeen tulos on 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Valtiovarainministeriö päätti marraskuussa 2023 leikata 400 miljoonaa euroa kuntien valtionosuudesta siirtyneiden sote-menojen tarkistuslaskennassa. Tämä päätös vaikuttaa siihen, että Hollolan kunnan tulos jää tulevina vuosina negatiiviseksi. Varaukset vähentävät tulevien vuosien nettomääräistä poistotasoa ja parantavat vastaavasti tulosta.
Toimintakulut olivat 76,9 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat yhteensä +2,8 miljoonaa euroa (+3,8 prosenttia) vuodesta 2023. Toteutuneiden investointikustannusten loppusumma oli 17,7 miljoonaa euroa ja siitä vesihuoltolaitoksen osuus noin 3,0 miljoonaa euroa. Keskeisin investointi oli käynnistynyt uimahallin korvausinvestointi. Lainojen kokonaismäärä 31.12.2024 oli 19,9 miljoonaa euroa eli 869 euroa/asukas. Lainakanta pieneni vuodesta 2023.
Kunnan palveluksessa oli 31.12.2024 yhteensä 804 henkilöä eli 9 henkilöä vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 21 henkilöllä vuoteen 2023 verrattuna. Henkilöstökulut 40,7 miljoonaa euroa kasvoivat +2,6 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Henkilöstöstä 75 prosenttia on sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueen ja 16 prosenttia elinvoiman palvelualueen henkilöstöä.
Hollolan kunnan asukasmäärä oli 22 855 henkilöä, missä on vähennystä edellisvuoteen 30 henkilöä. Kunta sai nettomuuttovoittoa 41 henkilöä. Valmistuneita asuntoja oli 34 kpl. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Hollolassa maakunnan matalin, 8,7 prosenttia.
Kunnan yritystontteja ostettiin/vuokrattiin vuoden aikana viisi kappaletta ja varattiin kaksi. Perhekeskustyötä, kolmen kirjaston yhteydessä toimivaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kuntalaisten harrastustoiminnan kehittämistä vakiinnutettiin osaksi toimintaa. Nuorisotyön ja kulttuurityön osalta asiakasvolyymit kasvoivat. Hollola vastuukuntavetoisen Päijät-Hämeen työllisyysalueen käynnistämistä valmisteltiin. Syksyllä julkaistut kunnan uudet markkinointivideot "Hollola on totta” saivat vahvan suosion.
Kiinteistöjen korjausvelka oli vuoden 2024 vuoden lopussa noin 4,3 miljoonaa euroa ilman kehitettäviä ja myytäviä kiinteistöjä. Energiakulutus on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen noin 27,8 prosenttia ja energiaa on säästynyt 10 090 MWh.
Kuntavaalien jälkeen käynnistyvä uusi valtuusto saa päätettäväksi keskeisiä kysymyksiä elinvoiman kehittämisestä ja suunnasta sekä kuntataloudesta. Hajasijoitettuna ja osin tilapäisissä tiloissa olevat toiminnot ja henkilöstö tarvitsevat päätöksiä tulevan osalta. Työttömyyden kasvun hillintä kunnan käytettävissä olevin keinoin on tärkeää. Talouden suunta on alaspäin ja jyrkkyyttä voi lisätä vireillä oleva valtionosuusuudistus etenkin jos sote-tasauseristä luovutaan.
Perusasiat ovat kuitenkin kunnossa. Henkilöstö voi hyvin. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kunnan virkistysalueisiin, liikuntapalveluihin ja -reitteihin, monitoimikirjastoon, senioritoimintaan, varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Päivähoitopaikan saa nopeasti, rakennuslupa tulee muutamassa päivässä ja kunnan rakennusten kuntoa valvotaan ja niiden energia- ja tilatehokkuus on Suomen kärkeä. Sairastavuus on vähäisempää kuin yleisesti koko maassa tai Päijät-Hämeessä. Hollolaan luotetaan kumppanina ja vastuun kantajana maakunnan muissa kunnissa.
Hollolassa 27. maaliskuuta 2025
Päivi Rahkonen
kunnanjohtaja
