Kunnanjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2024 on valmistunut.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen arvioidaan toteutuvan ylijäämäisenä 8,3 milj. euroa. Keskeisin selittävä tekijä on vanhat 21 prosenttiyksikön veroasteeseen perustuneet tilitykset, joita ei enää kerry vuonna 2024. Tuleva vuosi näyttääkin hyvin toisenlaiselle.
Verotulorahoitus on vuoden 2024 talousarviossa yhteensä noin 51,2 miljoonaa euroa (-4,5 miljoonaa euroa, -8,1 prosenttia). Kunnallisveroaste on 8,3 prosenttiyksikköä.
Valtionosuudet talousarviossa 2024 ovat 17,3 miljoonaa euroa, missä laskua on 2,8 miljoonaa euroa ja -17,4 prosenttia. Keskeisin selittävä tekijä on sote-uudistuksen toteutuksen jälkeiset tarkistuslaskelmat.
Toimintatuotot ovat vuoden 2024 talousarviossa yhteensä noin 35,2 miljoonaa euroa, missä vähennystä -0,4 prosenttia (noin -150 000 euroa).
Toimintakulut ovat vuoden 2024 talousarviossa -95,1 miljoonaa euroa (+2,3 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia).
Kunnan toimintakulujen jakauma on: kunnanhallituksen alaisten yksiköiden menot (11,1 M€) 12 prosenttia, elinvoimapalvelujen osuus n. (27 M€) 28 prosenttia ja hyvinvointipalvelujen osuus n. (57 M€) 60 prosenttia.
Henkilöstökulut noin 40,5 miljoonaa euroa (+1,5 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia).
Palveluostot 32,9 miljoonaa euroa (+1,7 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia), missä keskeinen selittävä tekijä on liikennepalvelut, joukkoliikenteen kuljetuskustannusten nousu +0,75 miljoonaa euroa sekä kiinteistöpalveluilta ostettavat peruskorjaukset kunnan rakennuksiin +0,65 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 bruttoinvestointien kokonaismäärä on 18,7 miljoonaa euroa, josta talonrakennukseen on varattu 8,3 miljoonaa euroa. Summasta 2 miljoonaa euroa on varattu peruskorjaushankkeisiin. Uimahallin peruskorjaus on vuosien 2024–2025 suurin investointi (15,6 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 6,3 miljoonaa euroa). Maa- ja vesirakennukseen on varattu yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, josta kunnallistekniikan osuus on noin 5 miljoonaa euroa ja vesihuoltoon 3,2 miljoonaa euroa.
Kunnan strategian tavoite on kaksiosainen: Haluamme olla Hirveen haluttu ja Hirveen hyvä esimerkki. Hirveen haluttu kunta haluaa olla asuin- ja yrityspaikkana, työpaikkana ja kumppanina. Hirveen hyvä esimerkki kunta haluaa olla arvojen ja toimintakulttuurin, sujuvan ja selkeän johtamisen, osallistavien toimintamallien, asiakaslähtöisen toiminnan ja tiedolla johtamisen osalta. Kunta on tulevaisuustaitoinen, rohkea, arvostava ja ketterä. Vuonna 2022 on hyväksytty strategiset ohjelmat, joiden kautta tavoitetta on konkretisoitu toimenpiteiksi. Ohjelmiin liittyviä erillistavoitteita on talousarviossa yhteensä 27. Rahoitusta strategisiin ohjelmiin on osoitettu 1,3 miljoonaa euroa.
TE24 valmistelun osalta Päijät-Hämeen kunnat ovat syksyllä 2023 esittäneet alueelle muodostettavaksi kahta työllisyysaluetta: Lahden ja Päijät-Hämeen, joista jälkimmäinen kattaa 9 kuntaa ja joista Hollola on vastuukunta. Yhteistoimintasopimusta on valmisteltu tiiviisti ja työllisyysalueiden hyväksymisen jälkeen alkaa kiivastahtinen konkreettisen suunnittelun toteuttaminen.
Vuoden 2024 kaavoitusohjelman pohjalta on käynnistymässä 14 kaavoitushanketta. Keskusta-alueella näistä on kolme: keskuskorttelit, Salpakankaan koulun alue ja Mallasharju, Nostavan ja kierrätysalueen osayleiskaavat ja Kyyhkylän alue, Kukkilassa Norolan pelto ja Vähäselänojan alue, Hämeenkoskella keskustan ja pappilan alue sekä yritysalueet: Kukonkoivu, Hopeakallio, Paassilta, Messilä ja Pyhäniemen ent. vanhainkoti.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Hollolan kunnan tilanne on hyvä. Huolimatta 14 % tulojen alenemasta, pää on pinnalla ja talous tasapainossa eikä kunta ota lainaa ensi vuonna. Työllisyyskehitys on maakunnan paras ja kokonaislainamäärä alhainen. Paljon kehittämishankkeita on vireillä. Hollola-talo on siirtynyt talosuunnitteluvaiheeseen. Uimahallin peruskorjauksen jälkeen suuret investoinnit on tehty. Tehdyt investointivaraukset helpottavat taloutta ja taseessa on 25 miljoonaa euroa puskuria.
Edellisen globaalin kriisin, vuoden 2008 finanssikriisin, jälkeen Suomen BKT saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2017. Vuoden 2023 lopussa Suomi on siirtynyt taantumaan. Tällä hetkellä kuluttajien luottamus niin omaan kuin Suomenkin talouteen on heikkoa. Olennainen kysymys on se, kuinka pian taantuma taittuu ja kuinka nopeasti kuopasta noustaan.
Hollolan kunnan kehittämisen osalta ydinkysymykset liittyvät siihen, kykenemmekö hyödyntämään kunnalle tarjoutuvat mahdollisuudet täysimääräisesti tilanteessa, missä kasvu ja investointikyky on heikkoa. Kunta on investoinut kehätiehen, Nostavan yritys- ja asumisalueisiin yhteensä n. 10 miljoonaa euroa. Maakuntakaavassa, MAL-ohjelmassa ja Kaupunkiseutusuunnitelmassa on tarjottu Hollolan kunnalle runsaasti mahdollisuuksia, joiden käyttö kunnan kehittämisessä on poliittisen tason käsissä. Kirjaukset lisäraiteesta Lahti-Helsinki, Nostavan rautatieasemasta, multimodaaliterminaalista ja kierrätyspuistosta luovat mahdollisuudet sadoille työpaikoille, jonka varassa myös kunnan kehittäminen ja vetovoima on mahdollista saada kasvu-uralle.
Hollolassa 19. lokakuuta 2023
Päivi Rahkonen
Kunnanjohtaja
