Paikallisuuden merkitys näkyy vahvasti myös arjen kokemuksissa: mitä pidempään ihminen on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.
Suomalaisten alueellinen identiteetti on monikerroksinen ja muuttuu ajan myötä. Samaan aikaan kun maakuntaan ja Eurooppaan samaistuminen on vahvistunut, uudet hallinnolliset rakenteet, kuten hyvinvointialueet, etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa. Hyvinvointialueisiin samaistuu tällä hetkellä vain kolmannes suomalaisista.
– Vaikka globalisaatio, muuttoliike ja digitaaliset yhteydet ovat hämärtäneet paikallisuuden merkitystä, oma kunta ja erityisesti oma asuinalue ovat edelleen suomalaisille tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
Kotikunta kolmanneksi tärkein alueellinen samaistumiskohde
Kuntalaisten merkittävimmät alueelliset samaistumiskohteet 2024 Melko tai erittäin paljon samaistuvia, %
1. Suomi (87 %)
2. Pohjoismaat (65 %)
3. Kotikunta/kotikaupunki (56 %)
4. Eurooppa (54 %)
5. Asuinalue (kortteli/naapurusto) (53 %)
6. Maakunta (52 %)
Hyvinvointialueet jäävät vertailussa selvästi muiden alueellisten kokonaisuuksien taakse: vain 33 prosenttia vastaajista kokee kuuluvansa melko tai erittäin paljon omaan hyvinvointialueeseensa.
– Samaistuminen syntyy paikallisuuden ja omakohtaisten kokemusten kautta, ja se vie aikaa, Pekola-Sjöblom arvioi.
Kotikunta tärkeä osa identiteettiä
Kotikuntaansa samaistuvien määrä vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Eniten kotikuntaan samaistutaan Naantalissa (73 %) ja Inarissa (69 %). Myös Tornio (67 %) ja Keitele (64 %) sijoittuivat kärkeen. Hollolalaisista 59 prosenttia samaistuu kotikuntaansa.
Suurista kaupungeista Turku (62 %) ja Vaasa (61 %) erottuvat edukseen. Vähiten samaistutaan Vantaalla, jossa vain 40 prosenttia vastaajista samaistuu kotikaupunkiinsa. Vantaan osalta luku on pienin koko vertailussa mukana olleista kunnista.
Tutkimuskuntien keskiarvo kotikuntaan samaistumisessa oli 56 prosenttia. Isoista kaupungeista keskiarvon tuntumaan asettuvat Espoo, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Mikkeli. Suurissakin kaupungeissa kuitenkin vähintään kaksi kolmesta tuntee vahvaa paikallista samaistumista: joko omaan kaupunkiin, kaupunginosaan tai asuinalueeseen.
Ikä, sukupuoli ja kunnassa asuinaika vaikuttavat samaistumiseen
Tutkimuksessa näkyy selkeä ikäjakauma: mitä vanhempi vastaaja, sitä vahvemmin hän kokee kuuluvansa kotikuntaansa ja asuinalueeseensa.
Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneistä jopa 64 prosenttia kokee kuuluvansa vahvasti kotikuntaansa, kun 18–29-vuotiaista näin kokee vain 47 prosenttia. Sama ilmiö näkyy myös asuinalueeseen ja kaupunginosaan samaistumisessa. Nuoremmat kokevat paikallisyhteisöt usein etäisemmiksi.
Tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblomin mukaan tämä kertoo sukupolvien erilaisista kokemuksista paikallisuudesta ja osallisuudesta: – Ikääntyneillä voi olla pidemmät juuret paikkakunnalla, kun taas nuorten elämä liikkuu opintojen, työn ja harrastusten perässä. Siksi kotikunnan merkitys rakentuu eri tavoin eri ikävaiheissa.
Naiset samaistuvat miehiä selvästi useammin kotikuntaansa. Tämä on ymmärrettävää, koska naiset tutkitusti arvostavat kuntapalveluja ja korostavat monia hyvän kotikunnan tekijöitä sekä sujuvan arjen toimintoja enemmän kuin miehet.
Kuntasamaistumisen vahvuus liittyy suoraan asuinaikaan: mitä kauemmin on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.
Paikallisuus vaikuttaa myös asenteisiin ja luottamukseen
– Kuntasamaistumisella on merkittävää positiivista yhteyttä myös moniin muihin kunta-asenteisiin, esimerkiksi miten tyytyväinen on kuntapalvelujen hoitoon sekä missä määrin tuntee luottamusta kunnan päätöksentekoon ja kuntapäättäjiin, Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalaisen samaistuminen omaan kotikuntaan tai –kaupunkiin on merkitsevässä positiivisessa yhteydessä mm. kuntapalvelujen hoitoon, kuntalaisten tuntemaan luottamukseen kunnan päätöksentekoa kohtaan, kunnan talouden hoitoon, suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen sekä kiinnostukseen kuntansa kunnallispolitiikasta.
Omaan kotikuntaan paljon samaistuvat ovat myös tyytyväisempiä omaan elämäntilanteeseensa sekä pitävät oman kunnan itsenäisyyttä erittäin tärkeänä eivätkä kannata oman kunnan kuntaliitosta.
Hollolassa 75 prosenttia vastanneista samaistuu paikallisesti kuntaansa. Alueeseen samaistuu 66 prosenttia hollolalaisista.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntasamaistuminen ei ole pelkästään tunne- tai identiteettikysymys, vaan se liittyy suoraan demokratian toimivuuteen:
– Paikallisdemokratian kannalta on myönteistä, että ihmiset kokevat kuuluvansa omaan kotikuntaansa. Kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöönsä, hän seuraa aktiivisemmin kunnallista päätöksentekoa ja uskoo omalla osallistumisellaan olevan merkitystä. Siksi on tärkeää, että kotikuntaan samaistuminen on säilynyt vahvana myös muuttuvassa maailmassa, Pekola-Sjöblom sanoo.
