Ohjeita rakentamisen lupiin

Lähes kaikkeen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Rakennusvalvonta myöntää rakentamiseen ja korjaushankkeisiin tarvittavat luvat.

Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.

Rakennuslupa tarvitaan, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta (MRL 125 ja 126 §).

Lupa myönnetään, mikäli kaikki sen edellytykset täyttyvät. Mikäli hanke poikkeaa säännöksistä tai määräyksistä, se saattaa tarvita poikkeamis- ja/tai suunnittelutarveratkaisuluvan ennen rakennusluvan myöntämistä.

Rakennuslupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta, joka antaa asiassa myös neuvontaa. Rakennuslupaa voi hakea rakennuspaikan haltija, joka voi olla omistaja, omistajan valtuuttama tai rakennuspaikkaa vuokra- tai muun sopimuksen perusteella hallitseva henkilö. Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on pääsääntöisesti ilmoitettava naapureille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Samanaikaisesti on asian vireilläolosta sopivalla tavalla tiedotettava myös rakennuspaikalla. Ilmoitus naapureille voidaan jättää tekemättä silloin, kun hanke on vähäinen tai hankkeen vaikutus ei ole naapurin kannalta olennaista. Naapurikuulemisen tarpeen arvioi rakennusvalvontaviranomainen.

Lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen.

Julkipanoilmoitus on Hollolan kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla sähköisellä ilmoitustaululla muutoksenhakuun oikeuttavan ajan.

Lupapäätös toimitetaan hakijalle sähköisessä lupapalvelussa. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat siitä huomauttaneet tai erikseen pyytäneet.

Lupapäätöksessä on muutoksenhakua koskeva ohje eli valitusosoitus tai ohje oikaisun tekoon. Muutoksenhaku on tehtävä ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa.

Naapureita tulee pääsääntöisesti kuulla rakennusta rakennettaessa tai laajennettaessa.

Naapurilla tarkoitetaan viereisen ja/tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa.

Omakoti- ja lomarakennuksen ja niitä vaikutukseltaan vastaavan tai laajemman hankkeen rakennuslupahakemuksesta tulee ilmoittaa rakennuspaikan naapureille. Ilmoitus ja kuuleminen ovat tarpeen hankkeen laajuudesta riippumatta, jos poiketaan säännöksistä.
Hakija voi suorittaa ilmoittamisen ja kuulemisen lupahakemuksella tai erillisellä kuulemislomakkeella.

Kun kunta kuulee/ilmoittaa naapurille hakijan toimesta, on vastaanottajalla huomautuksen tekoaikaa vähintään seitsemän (7) päivää. Mahdollinen huomautus toimitetaan rakennusvalvontaan. Toimenpiteestä veloitetaan voimassaolevan taksan mukainen maksu.

Uudenmaan ELY –keskuksen ohje naapurin kuulemislausunnoista.

Rakennusluvassa voidaan edellyttää rasitteen perustamista.

Rasite tarkoittaa kiinteistön oikeutta käyttää tai vastaavalla tavalla hyödyntää toista kiinteistöä. Rakennusrasite haetaan Maanmittauslaitokselta.

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite).

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite voidaan perustaa kunnan tai sen laitoksen tarpeita varten taikka yhdyskuntateknistä rakentamista varten siinäkin tapauksessa, että rasiteoikeus ei liity tonttiin tai rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön (maanrakennuslaki 158 §).

Rakennusvalvontaviranomainen määrittelee sen kohteen, jolle kiinteistö- ja mittausyksikkö suorittaa rakennusvalvontamittaukset.

Rakennuspaikalle merkitään korkeusasema ja rakennusvalvonnan hyväksymien suunnitelmien mukainen rakennuksen sijainti. Rakennusvaiheessa suoritetaan rakennuksen sijainnin katselmointi.

Asemakaava-alueilla rakennusvalvontamittauksista vastaa kartta- ja mittauspalvelut. Muilla alueilla rakennuksen sijainnin varmistavat rakennustarkastajat.

Rakennushankkeella on oltava hyväksytty, voimassaoleva rakennuslupa.

Palvelu on maksullinen.

Rakennuksen maastoon merkintä:

Asemakaava-alueilla rakennusten paikan merkinnän suorittaa kartta- ja mittauspalvelut.

Muilla alueilla rakennuksen sijainnin varmistavat rakennustarkastajat.

Kunnan mittausryhmä merkitsee rakennuksen neljä kulmaa juuripaaluilla sekä laittaa suuntanaulat lankapukkeihin, jos ne on rakennettu.

Tontille tuodaan N2000 järjestelmän mukainen korkeus. Em. korkeus ei ole sokkelikorkeus, vaan se määräytyy suunnitelmien mukaan. Mahdolliset muutokset sovittava rakennustarkastajan kanssa.

Rakennushankkeen alullepanija vastaa hankkeen toteutuksesta ja laadusta. Myös rakennustyön jokapäiväinen valvonta kuuluu hankkeeseen ryhtyneelle. Rakennusvalvonta valvoo katselmuksissa, että rakennushankkeeseen ryhtynyt täyttää edellä kuvatun huolehtimisvelvollisuutensa.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.

Lisäksi on huolehdittava siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

Aloituskokouksen pitämisestä määrätään rakennusluvassa. Aloituskokous suoritetaan hankkeesta riippuen työmaalla tai toimistolla.

Aloituskokouksen tarkoituksena on varmistaa laissa säädetyn rakentamisen huolehtimisvelvollisuuden toteutuminen. Vastaava työnjohtaja varaa ajan rakennusvalvonnasta.

Aloituskokous pidetään rakennusluvan myöntämisen jälkeen kuitenkin ennen pohjakatselmusta. Kokouksessa käydään läpi rakennusluvan ehdot, keskeiset suunnitteluun ja itse rakentamiseen liittyvät kysymykset sekä sovitaan valvontaan ja tarkastuksiin liittyvät vastuu- ja tehtäväjaot sekä menettelytavat.
Aloituskokouksessa tulee olla läsnä rakennustarkastajan lisäksi ainakin rakennuttaja, vastaava työnjohtaja sekä pääsuunnittelija. Tarpeen mukaan aloituskokouksessa tulee olla läsnä myös erityisalojen työnjohtajia ja suunnittelijoita sekä urakoitsijan edustaja.

Aloituskokouspöytäkirjan voi tulostaa rakennusvalvonnan www-lomakkeista. Etusivun tiedot tulee täyttää valmiiksi ennen kokousta.

Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen.

Katselmuksen varaa vastaava työnjohtaja.

Kun rakennus on valmis, vastaava työnjohtaja varaa ajan rakennusvalvonnasta.

Vastaava työnjohtaja varaa ajan rakennusvalvonnasta. Rakennusta ei saa ottaa käyttöön ilman osittaista lopputarkastusta – käyttöönottoa.

Ennen kuin rakennus otetaan käyttöön, vaikka se olisikin keskeneräinen, on tilattava osittainen lopputarkastus.

Katselmuksessa on esitettävä mm. rakennustyön tarkastusasiakirja,  rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje sekä luvassa edellytetyt tarkastuspöytäkirjat.

Verohallinnon todistus rakentamisilmoituksesta esitettävä rakennustarkastajalle.