Hyvinvointikertomukseen kootun tiedon perusteella Päijät-Hämeessä asukkaiden terveyden tilanne on monilta osin heikompi kuin muualla Suomessa, mutta myös myönteistä kehitystä on havaittavissa. Esimerkiksi aivoverisuonitautien esiintyvyys ja mielenterveyden ongelmat ovat laskeneet merkittävästi ja sepelvaltimotautien määrät ovat laskussa. Mielenterveysindeksillä mitattuna Asikkalassa, Hartolassa, Hollolassa, Iitissä, Kärkölässä ja Orimattilassa tilanne on koko maan tasoa parempi.
Myös päihteiden käytössä on havaittavissa hyvää kehitystä.
– Nuorten osalta myönteistä on, että 8.–9.-luokkalaisten raittius on lisääntynyt. Aiempaa harvempi tyttö juo itsensä kovaan humalaan kuukausittain. Myös aikuisilla alkoholin humalahakuinen juominen on vähentynyt, yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Raisa Valve avaa tuloksia.
Alkoholin riskikäyttäjien määrä sen sijaan ei ole laskenut. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan riskikäyttäjiä on työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 25 prosenttia.
Työttömyys ja huoli toimeentulosta vaikuttavat päijäthämäläisiin monella elämän osa-alueella. Mielenterveyteen liittyvät vaikeudet tuovat edelleen haasteita, ja tyytyväisyys elämään ja tulevaisuuden usko ovat matalalla tasolla.
Osallisuuden tunne heikentynyt
Asukkaiden kokemus osallisuudesta on raportin mukaan heikentynyt.
– Alueellamme on tehty monia asukkaiden osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä, kuten osallistuva budjetointi, kohtaamispaikkatoiminta, aluekumppanuuspöydät, asiakasraadit, vaikuttamistoimielimien toiminta ja ennakkovaikutusten arvioinnit. Osallisuuden eteen tehdään töitä jatkossakin, Raisa Valve kommentoi.
Käynnissä on esimerkiksi Osallisuuden voima -hanke, jossa tuotetaan tietoa haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvoinnista ja osallisuudesta, ja sen kautta kehitetään hyvinvointialueen osallisuus- ja hyvinvointijohtamista.
Ilon aiheeksi hyvinvointikertomuksessa nousee Päijät-Hämeen elinympäristö, jonka koetaan tarjoavan terveyttä lisääviä tekijöitä.
Tavoitteena ylijäämäinen talousarvio
Aluevaltuusto hyväksyi talouden suunnittelukehyksen, jonka pohjalta laaditaan vuoden 2026 talousarvio. Hyvinvointialueen tavoitteena on 7,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvio.
– Talousarvion raami on realistinen, mutta edelleen tiukka. Suunnitelma edellyttää erittäin maltillista toimintakulujen kasvua, talousjohtaja Antti Niemi muistuttaa.
Ylijäämäistä tavoitetta haastavat saatava valtionrahoitus, palvelutarpeen kasvu ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet.
Yksi suurimmista talouden tasapainottamistoimista on sadan henkilötyövuoden vähennys, jolla saataisiin 6,7 miljoonan säästöt. Säästöjä haetaan lisäksi vuokrakuluista ja henkilöstön lomapalkkavelan laskusta.
Vaikka ensi vuoden budjetti näyttää ylijäämäiseltä, säästötoimet eivät riitä kattamaan aiempina vuosina kertynyttä alijäämää lain säätämässä määräajassa.
– Tällä hetkellä tavoitteena on saada alijäämä katettua vuoteen 2029 mennessä.
Hyvinvointikertomus 2021-2025
Yhteyshenkilöt
Antti Niemi
talousjohtaja
Puh: 044 482 8071
Raisa Valve
Yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja
Puh: 044 482 8055
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.
