Rysäkalastuksen hoitaa tänä vuonna Päijät-Hämeen kalatalouskeskus

Vähä-Tiilijärvellä hoitokalastuksen tavoitteena on saada saaliiksi etenkin särkeä. Myös pienet ahvenet otetaan, mutta suuremmat ahvenet sekä hauet vapautetaan takaisin järveen. Vähä-Tiilijärvellä tehokkain aika särjen pyynnille on särjen kutuaika pian jäiden lähdön jälkeen. Silloin särki on liikkeessä ja käy pyydyksiin.

Vähä-Tiilijärven rysäkalastuksen hoitaa tänä vuonna Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen Pertti Leino. Rysäkalastus pyydysten virittämisineen ja purkuineen kestää noin kaksi viikkoa. Leinon veneessä on käytössä sähkömoottori. Hoitokalastus vertautuu työkäyttöön, minkä vuoksi moottoriveneen käyttö työssä on sallittua, vaikka järvellä muutoin on moottoriajoneuvokielto.

Osakaskunta jatkaa katiskakalastusta

Vesalan kalaveden osakaskunta on tehnyt talkootyönä hoitokalastusta katiskoilla keväisenä kutupyyntinä jo vuodesta 2020 lähtien. Katiskat viritetään pyyntiin myös tämä keväänä rysäkalastuksen rinnalla.

Hoitokalastuksen vaikutuksia tutkitaan tänä kesänä

Vähä-Tiilijärven hoitokalastus perustuu järvelle laadittuun hoitosuunnitelmaan. Järvellä oli vuonna 2018 massiivinen sinileväkukinta, minkä jälkeen järven tilaa tutkittiin tarkoin. Järven todettiin rehevöityneen hitaasti vuosien saatossa ja särkikannan kasvaneen. Pääosin varsin pienikokoisista särjistä koostuva kalasto piti yllä ravinnetasoon nähden korkeita levämääriä. Eläinplankton oli kalojen saalistuksen takia erittäin pienikokoista, eikä pystynyt säätelemään järven levämääriä. Särkikalojen tehokkaalla pyynnillä pyritään vaikuttamaan ravintoverkon rakenteen kautta Vähä-Tiilijärven tilaan.

Hoitokalastus aloitettiin keväällä 2020. Kehitys oli alkuun hyvä, kunnes kesällä 2021 syntyi erittäin vahva särjen vuosiluokka. Tämä todettiin kesän 2022 koekalastuksessa, jolla seurattiin hoitokalastuksen vaikutuksia. Sen jälkeen hoitokalastusta päätettiin tehostaa rysäkalastuksella kolmena vuonna. Tämän vuoden rysäkalastus on kolmas vuosi, joten tänä kesänä tutkitaan tehostetun hoitokalastuksen vaikutuksia ravintoverkkoon. Vähä-Tiilijärveltä otetaan normaalia useammin vesinäytteitä sekä lisäksi eläinplanktonnäytteet. Elokuussa tutkitaan kalaston tila koekalastuksella. Tulosten perusteella päivitetään järven hoitosuunnitelma.

Vähä-Tiilijärven hoitokalastus ja tutkimukset toteutetaan osana Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön Päijänne Leader ry:ltä hakemaa kansainvälistä Leader-hanketta Vesistöjen kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen (HolaFresh).

Lisätiedot:
Mirva Ketola
Vesistöasiantuntija­
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
p. 044-973 5137
e. mirva.ketola@vesijarvi.fi