Kauppa toi kunnalle paremman tuoton mitä olisi saatu puiden käytöstä hakepuuna. Lisäksi puu on saatu hyödynnettyä pitkäikäisissä tuotteissa polttamisen sijaan.
Kirjanpainajan vaurioittamia puita on hyödynnetty sahatavarana, jota voidaan käyttää esimerkiksi rakentamisessa. Näin puuhun sitoutunut hiili säilyy varastoituneena pitkään, mikä tukee kestävän kehityksen tavoitteita.
Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti esitteli Kevätmessuilla Helsingin Messukeskuksessa kirjanpainajapuista valmistettua laavua. – Olen tyytyväinen sekä sahatavaran laatuun että yhteistyöhön Hollolan kunnan kanssa, Ripatti totesi. Ripatin mukaan kirjanpainajapuista saatavalla sahatavaralla on merkittävää potentiaalia.
Suomen Sahayrittäjät ry:nTuPu-hankkeen (Tuhopuut rakennuskäyttöön) tavoitteena on kehittää uusia rakennustuotteita sekä niiden käyttömahdollisuuksia ”hiilestä” kiinni pitäen. Hankkeessa etsitään parhaillaan uusia yhteistyökumppaneita raaka-aineen toimittajiksi, jotta kirjanpainajan vaurioittamaa puuta voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin.
Nostavan alueella hakattiin viime syksynä noin seitsemän hehtaarin kokoinen metsäalue kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen vuoksi.
Hollolan kunnan metsäasiantuntija Karri Eerikäinen ja takana kirjanpainajapuista rakennettu laavu.
Lähde koostuu kahdesta hyvin pohjavettä purkavasta lähdeallikosta, jotka on aikojen saatossa läpiojitettu. Lähteen vedenpinta on tästä syystä laskenut runsaasti ja lähdealtaiden rakenne on tällä hetkellä hyvin monotoninen. Ennallistamisen tavoitteena on pyrkiä palauttamaan lähteen luontainen vesitalous ja lisätä pohjavesivaikutteisen ekosysteemin pinta-alaa.
Lähteen alapuoliseen uomaan rakennetaan pohjapatoja, joiden avulla saadaan nostettua paikallisesti pohjavedenpinnan tasoa. Lähteen ympärille syntyy uudelleen tihkupintoja ja hetteisyyttä. Lisäksi vettymisen myötä lahopuun määrä lisääntyy luontaisesti lähdealtaan läheisyydessä ja puuaines toimii tällöin myös sammalten kiinnittymisalustoina.
Toimilla pystytään auttamaan pohjavettä suosivia lajeja levittäytymään laajemmalle alueelle ja runsastumaan. Lähdevaikutuksen lisääntyminen auttaa toivottavasti myös uusia lajeja levittäytymään alueelle. Ennen ennallistamista kohteella tehtiin sammalkartoitus ja perustettiin seurantapisteet myöhempää vaikuttavuusarviointia varten.
Pienvesillä on luonnon monimuotoisuuden ja vesitalouden kannalta tärkeä merkitys. Lähteissä elävät lajit ovat sopeutuneet elämään tasaisen viileässä pienilmastossa ja ne ovat riippuvaisia ennen kaikkea jatkuvasti uusia ravinteita ja mineraaleja tuovasta happirikkaasta pohjavedestä. Lähdepurkaumat ovat geologisessa mielessä varsin pitkäikäisiä elinympäristöjä ja siksi osalla lähdelajeista on rajoittunut leviämiskyky. Valtaosa Etelä-Suomen lähteistä on menettänyt luonnontilansa ja ne ovat luontotyyppinä erittäin uhanalaisia.
Lähteen alueella liikkuu ennallistamistöiden aikana kaivinkone. Tavoitteena on toteuttaa ennallistamistoimet aiheuttamatta haittaa alueen uhanalaiselle lajistolle tai alueen virkistyskäytölle. Lähteen ennallistamisesta vastaavat Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen elinvoimakeskukset.
Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa.
