Määrittelemme yhdessä lasten ja nuorten kanssa, millaista on hyväksyttävä käyttäytyminen. Subjektiivisten kokemusten määrittelyä voivat tukea esimerkiksi seuraavat kysymykset:

Mitä tapahtui?”, ”Mistä sinulle tuli sellainen olo?”, ”Mitä ajattelet, että hän sillä tarkoitti?”, Mitä toivoisit, että minä teen?”

Kaikki kiusaaminen otetaan otetaan aina vakavasti muodosta riippumatta. Kiusaamista voi tapahtua esimerkiksi:

• fyysisesti (esim. töniminen, lyöminen)
• sanallisesti (esim. haukkuminen, uhkailu, pilkanteko)
• psyykkisesti (esim. ulkopuolelle jättäminen, ryhmästä eristäminen, henkinen alistaminen)
• digitaalisesti (esim. pilkkaaminen tai ryhmistä poistaminen verkossa)

Ole aina yhteydessä varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökuntaan, jos huoli kiusaamisesta herää.

Kiusaamisen vastaisessa työssä painotamme ennaltaehkäisevää toimintaa. Tämä tarkoittaa:

• Yhteisöllisyyden ja luottamuksellisen ilmapiirin vahvistamista: Rakennamme myönteistä toimintakulttuuria, jossa jokaisella on oma paikkansa. Jokainen on osa yhteisöä ja voi ilmaista mielipiteitään, ajatuksiaan, tunteitaan sekä vaikuttaa toimintaan. Tämä tukee yhteistyötä, toisten kunnioittamista ja tunnetaitojen kehittämistä. Opetamme lapsille, kuinka toisten kanssa toimitaan, miten liitytän leikkiin ja kuinka huomioidaan ja kunnioitetaan toisia sekä selvitetään ristiriitoja. Kouluillamme toimivat kummi-, tuki- ja Verso-oppilaita sekä oppilasagentteja ja välkkäreitä. Nuorisotyöntekijät toimivat hyvin tiiviissä yhteistyössä koulujemme arjessa.

• Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta ja keskustelua: Oppilaat harjoittelevat ilmaisemaan itseään rakentavasti ja ymmärtämään toisten näkökulmia. Määrittelemme varhaiskasvatuksessa yhdessä lasten kanssa, millaista on hyväksyttävä käyttäytyminen. Luokissa käytetään aikaa ryhmäytymiseen, keskustellaan ystävyydestä, turvallisuudesta ja ryhmässä toimimisesta osana normaalia opetusta. Oppilaille annetaan keinoja puuttua kiusaamiseen ja hakea apua.

• Säännöllistä seurantaa: Oppilaille teetetään säännöllisesti kyselyjä ja käytössä ovat erilaiset kiusaamisen vastaiset mallit ja yhteiset aineistot.

Hollolassa kiusaamisen ehkäisy on koko varhaiskasvatus- ja kouluyhteisön yhteinen tehtävä, jota ohjaa selkeä ja suunnitelmallinen toimintamalli. Rakennamme turvallista oppimisympäristöä vahvistamalla yhteisöllisyyttä, tukemalla lasten kasvua ja oppimista yksilöllisesti sekä reagoimalla kiusaamistilanteisiin nopeasti ja johdonmukaisesti. Tärkeässä roolissa ovat ammattitaitoinen henkilöstö, huoltajien kanssa tehtävä avoin yhteistyö ja verkostomainen kumppanuus esimerkiksi oppilashuollon, nuorisotyön ja poliisin kanssa. Kehitämme jatkuvasti sekä koulun toimintatapoja että oppimisympäristöä niin, että jokainen lapsi voi kokea olevansa turvassa, arvostettu ja osa yhteisöä.

Huoltajilla on tärkeä rooli kiusaamisen vastaisessa työssä. Avoin vuorovaikutus varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kodin välillä mahdollistaa sen, että huolia voidaan käsitellä ajoissa ja yhdessä.

Miten huoltajana voit toiminnallasi ehkäistä kiusaamista?

Keskustelu: ”Olen kiinnostunut, kyselen ja kuuntelen.”

Yhteinen tekeminen: ”Tutustun lapseni kavereihin ja heidän vanhempiinsa.”

Positiivinen kannustaminen: ”Kannustan itse reiluun käytökseen, rehellisyyteen ja avoimuuteen. Toimin itse esimerkkinä.”

Läsnäolo: ”Luon turvallisen tilan ja olen turvallinen aikuinen myös lasteni kavereille.”

Eläytymisen mahdollisuudet – Tapahtumat, kulttuuri, kokemukset: ”Luon mahdollisuuksia eläytymiseen esim. satujen, tarinoiden ja erilaisten roolien kautta.”

Kodin ja koulun vuorovaikutus

Kiinnostus ja yhteistyö: ”Otan matalalla kynnyksellä yhteyttä kouluun ja osallistun mahdollisuuksien mukaan koulun toimintaan.”

Luottamuksen rakentaminen: ”Annan opettajalle ja koululle palautetta sekä positiivisista kokemuksista että huolista avoimesti ja rakentavasti.”

Yhteiset pelisäännöt: ”Toimin sovittujen koulun sääntöjen, toimintamallien ja arvojen mukaisesti ja tuen lastani niiden noudattamisessa.”

Miten edetä, jos epäilet kiusaamista?

1. Ota yhteyttä varhaiskasvatuksen henkilökuntaan, luokanopettajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin.
2. Kerro selkeästi oma näkemyksesi ja kokemuksesi tilanteesta.
3. Pyri ymmärtämään kaikkia osapuolia ja ole aktiivinen kaikille sopivan ratkaisun löytymiseksi.
4. Seuratkaa yhdessä tilannetta. Jokaisen tilanteeseen liittyvän henkilön vastuu tulee olla selvillä.

Olemme sitoutuneita toimimaan määrätietoisesti:

• Puutumme nopeasti kaikkiin havaittuihin tai epäiltyihin tilanteisiin viipymättä.

• Toimimme tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja koulun henkilöstön kesken, jotta tilanne ymmärretään kokonaisuudessaan.

• Tarjoamme rohkaisua ja tukea kiusatulle, ja edesautamme kiusaamiseen osallistuneita osapuolia asian käsittelyssä.

• Seuraamme tilannetta, ja varmistamme, että kiusaaminen todella päättyy.

Käytämme kaveritaitojen tukemiseen erilaisia toimintamalleja ja materiaaleja, sosiaalisia tarinoita, vuorovaikutusleikkiä ja erilaisia tunnekortteja. Niiden avulla tunnistetaan ja ehkäistään kiusaamista sekä vahvistetaan empatia-, vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Periaatteena on, ettei lapsi jää yksin selviytymään sosiaalisista tilanteista, joihin hänellä ei ole riittäviä taitoja. Lastenkokoukset ovat alkuopetuksessa mahdollisesti toteutettavia hetkiä, joissa oppilaat voivat tuoda esiin ideoita ja vaikuttaa kouluarkeen. Kokousten tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta, kuulluksi tulemista ja demokraattista päätöksentekoa jo varhaisessa iässä.

Lions Quest– tunnit (kompassi- ja passi-materiaalit) ovat kouluarjen erityisiä oppitunteja, jotka vahvistavat lasten ja nuorten hyvinvointia, tunnetaitoja, ryhmän toimivuutta ja elämänhallintaa.

Kompassi-tunnit on suunnattu 5.-luokkalaisille. Tunnit tukevat oppilaiden itsetuntemusta, empatiaa sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Passi-tunnit on suunnattu yläkoululaisille. Ne keskittyvät nuorten itsenäistymisen, vastuullisuuden ja ongelmanratkaisukyvyn tukemiseen.

Ryti-päivät (ryhmäytys- ja toimintapäivät) ovat 7. luokkalaisten yhteisiä teemapäiviä, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen iloa.

https://www.lions.fi/lions-quest/ajankohtaista/lapset-tarvitsevat-kehittyakseen-turvaa-aikuisilta/

Someturva on koulujen käytössä oleva palvelu, jonka kautta oppilas tai huoltaja voi ilmoittaa nimettömästi netissä tai somessa tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai muusta epäasiallisesta toiminnasta. Palvelun kautta saa nopeasti asiantuntijoiden neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Someturvan tavoitteena on tukea oppilaiden turvallisuutta digitaalisessa ympäristössä sekä auttaa kouluja puuttumaan verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen tehokkaasti ja luottamuksellisesti.

Palvelu on luottamuksellinen, nopea ja helposti saavutettavissa – ilmoituksen voi tehdä matalalla kynnyksellä.

Miten Someturva toimii?

Löydät koulusi kirjautumiskoodin Wilman tiedotteista tai pyydä koodia suoraan opettajaltasi.

Hollolan turvataitomateriaali on moniammatillisesti kehitetty kokonaisuus, joka tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuutta osana koulun arkea. Se on jaoteltu kahteen osaan: 2.–4. luokille ja 5.–6. luokille, ja se integroituu oppimiseen koko ikäluokan tasolla.

Keskeiset tavoitteet:

• Vahvistaa itsetuntemusta ja itsemääräämisoikeutta
• Auttaa lapsia ja nuoria toimimaan tiedostavammin ja asettamaan rajoja
• Suojata seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja ahdistelulta
• Antaa konkreettisia toimintamalleja häirinnän kohtaamiseen
• Vähentää ahdistuneisuutta ja ehkäistä mielenterveysongelmia
• Vahvistaa vertaistukea ja kykyä tunnistaa houkuttelua ja asiattomuutta
• Lisätä vuoropuhelua lasten, nuorten ja huoltajien välillä

Sisällöt turvataitotunneilla:

• Oman kehon arvostaminen ja ainutlaatuisuus
• Rajojen tunnistaminen, turvallinen kosketus ja turvallinen aikuinen
• Yksityisyyden suoja verkossa, salaisuudet ja nettietiketti

Materiaali sisältää myös vanhempainilta-aineiston sekä yhteisiä tehtäviä huoltajien ja lasten/nuorten toteutettavaksi, mikä tukee varhaista ja avointa yhteistyötä.

KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty näyttöön perustuva kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVassa pyritään ehkäisemään kiusaamista ennalta ja luomaan kiusaamisen vastainen kulttuuri, joka edellyttää koko kouluyhteisön sitoutumista.

Kiva-oppitunnit ja -pelit

Ohjelma sisältää systemaattisesti pidettäviä KiVa-oppitunteja, joiden avulla voidaan vaikuttaa oppilasryhmien toimintamalleihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. Ohjelmaan kuuluvat myös erilaiset pelit, kuten Pulmikas-peli ja KiVapeli, jotka auttavat oppilaita harjoittelemaan kiusaamistilanteiden ratkaisemista.

Toiminnan tiimimalli ja jatkuva seuranta

Kouluissa on toiminnasta vastaava KiVa-koordinaattori tai tiimi, opettajat toteuttavat KiVa-oppitunteja ja kiusaamistapauksiin puututaan systemaattisesti. KiVa-ohjelma tarjoaa selkeät ohjeet kiusaamistapausten tehokkaaseen puuttumiseen ja työkalut koulun tilanteen jatkuvaan seurantaan.

KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua Suomessa ja ohjelma on käytössä yli 20 muussa maassa

 Tutkittuja hyötyjä :

• Vähentää kiusaamista ja parantaa koulun ilmapiiriä.
• Tarjoaa konkreettisia työkaluja ja ohjeita kiusaamistilanteiden käsittelyyn.
• Tukee oppilaiden hyvinvointia ja turvallista oppimisympäristöä.
• Tunnustettu menetelmä kansainvälisesti.

Lisätietoja ohjelmasta ja sen sisällöstä löydät: KiVa Koulu -verkkosivuilta

Saatavilla myös vanhempien opas: https://data.kivakoulu.fi/vanhemmat/

Vertaissovittelu – Rauhaa ja ymmärrystä kouluyhteisöön

Vertaissovittelun tavoitteena on edistää myönteisiä ihmissuhteita ja ratkaista ristiriitoja rakentavasti koulussa. Sovittelu perustuu restoratiiviseen oikeuden näkökulmaan, jossa korostuvat kuulluksi tuleminen, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.

Koulutetut oppilassovittelijat ohjaavat riidan osapuolia keskustelemaan kokemuksistaan ja tunteistaan sekä löytämään yhdessä ratkaisun. Sovittelussa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka tukevat oppimista ja hyvinvointia.

Sovitteleva oppimisyhteisö:

• ehkäisee kiusaamista
• edistää oppimista ja hyvinvointia
• kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja
• lisää oppilaiden osallisuutta
• vahvistaa turvallisuuden tunnetta
• edistää työrauhaa
• vähentää kurinpidollisia toimia ja poissaoloja

Sovittelutapaamisessa oppilaat kertovat omat näkemyksensä tapahtuneesta ja sopivat yhdessä ratkaisuista, joiden tavoitteena on estää riidan toistuminen. Sovittelijat auttavat laatimaan yhteisen sopimuksen, jonka toteutumista seurataan noin viikon kuluttua.

Koulun Verso-tiimi ohjaa toimintaa ja varmistaa, että sovitteluun ohjautuvat tilanteet sopivat oppilaiden käsiteltäväksi. Tarvittaessa aikuiset jatkavat selvittelyä.

Vertaissovittelu tukee muita puuttumisen menetelmiä ja auttaa puuttumaan varhain toimintaan, joka voi aiheuttaa mielipahaa. Toiminta pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jotka korostavat lasten osallisuutta ja oikeutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Sovittelussa opitaan tärkeitä elämäntaitoja.

Lisätietoa huoltajille:
https://sovittelu.com/vertaissovittelu/huoltajille/

Hollolassa meillä on käytössämme myös kevennetty Piha-Verso, jossa sovittelutilanne toteutetaankin heti välitunnin aikana Piha-Verso-oppilaiden toimesta. Sovittelun elementit ovat osapuolten kohtaaminen, kuuntelu, keskustelu, reflektio ja ymmärryksen lisääntyminen, sekä yhteisten ratkaisujen hakeminen. Sovittelun prosessissa on selkeä struktuuri, jonka avulla puolueettomat sovittelijat auttavat osapuolia itse yhdessä tekemään sopimuksia siitä, miten jatkossa toimitaan. Tärkeää on syyllistämättä työskentely, jotta mahdollinen leimaantuminen tai roolittaminen ei vaikuta lapsen tai nuoren identiteetin kehitykseen. Sovittelu on sosiaalisesti turvallinen tilanne, jossa opitaan konfliktien selvittelyä omista lupauksista vastuuta kantaen.

Kummi- ja tukioppilaat ovat tehtävään koulutettuja vanhempia oppilaita, jotka tukevat nuorempia kouluyhteisön jäseniä arjessa. He toimivat esimerkkeinä, auttavat uusien oppilaiden sopeutumisessa, edistävät yhteisöllisyyttä ja luovat kannustavaa ja innostavaa ilmapiiriä. Kummioppilaat voivat esimerkiksi osallistua yhteisille oppitunneille nuorempien oppilaiden kanssa ja järjestää heille välituntileikkejä, retkiä, juhlia ja askarteluhetkiä. Tukioppilaat eli tukarit voivat tutustuttaa oppilaita toisiinsa, esitellä koulua uusille oppilaille, järjestää tapahtumia ja tempauksia, pyytää yksinäisiä mukaan ja puuttua kiusaamiseen.  

Kummi- ja tukioppilastoiminnan tavoitteena on:

• vahvistaa koulun yhteishenkeä
• ehkäistä kiusaamista
• edistää turvallisuutta ja viihtyvyyttä
• lisätä oppilaiden osallisuutta

Kummi- ja tukioppilaat järjestävät yhteisiä aktiviteetteja ja ovat mukana tukemassa hyvinvointia koulussa. He toimivat yhteistyössä kummiluokan,/-oppilaiden sekä koulun henkilökunnan kanssa.

Lue lisää tukioppilastoiminnasta: Tavoitteet ja arvot – Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Oppilaiden aktiivista osallisuutta koulussa

Välkkäritoiminta on osa Liikkuva koulu -ohjelmaa, jossa koulutetut oppilaat eli Välkkärit suunnittelevat ja ohjaavat välituntitoimintaa muille oppilaille. He järjestävät leikkejä, pelejä ja liikuntahetkiä, jotka lisäävät liikkumista, yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä koulupäivän aikana. Toiminta kehittää myös Välkkäreiden omia sosiaalisia taitoja, vastuullisuutta ja ohjauskykyä

Oppilasagenttitoiminta puolestaan tarjoaa teknologiasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan koulun hyväksi. Koulutetut agentit toimivat yhteistyössä ohjaavien opettajien kanssa ja auttavat nuorempia oppilaita uusien taitojen harjoittelussa. Oppilasagentit voivat tukea myös opettajia ja oppilaita arjen digitaalisissa tilanteissa, osallistua projektien suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimia juhlajärjestelyjen digiapuna. Toiminta kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä digiosaamista, ja siitä saa todistuksen, josta voi olla hyötyä esimerkiksi kesätöitä hakiessa.

Molemmat toimintamuodot vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja tarjoavat merkityksellisiä rooleja kouluyhteisössä.

📌 Lisätietoa huoltajille:

Liikkuva koulu

Oppilasagentti.fi