Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa

Jokainen oppilas kuuluu oman koulunsa oppilaskuntaan. Luokissa äänestetyistä edustajista muodostuu oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunta osallistuu tapahtumien suunnitteluun, koulun viihtyvyyden parantamiseen sekä koulun yhteisten toimintatapojen kehittämiseen ja heitä tukee oppilaskuntaa ohjaava opettaja. Oppilaskunnan hallitus tuo esiin oppilaiden näkemyksiä ja tekee yhteistyötä esimerkiksi koulun henkilöstön, hyvinvointitutorin ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Oppilaskuntaedustajat toimivat myös koulun toimintaan ja sen arviointiin liittyvissä tehtävissä. Oppilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa koulujemme toimintakulttuuria.

Monissa kouluissamme oppilaat osallistuvat välituntien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Välkkärit järjestävät leikkejä, pelejä ja muuta toimintaa, joka lisää liikkumista, yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä. Samalla oppilaat harjoittelevat vastuullisuutta, yhteistyötaitoja ja muiden huomioimista.

Välitunneilla voidaan toteuttaa myös erilaisia haasteita tai tapahtumia. Aktiivisten välituntien rinnalla on järjestetty lisäksi hiljaisia välkkiä ja lukuvälkkiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden rauhalliseen yhdessäoloon, lukemiseen, pelaamiseen, piirtämiseen tai muuhun mielekkääseen tekemiseen. Näistä voit lukea lisää mm. Hollolanpop-somesta Instagramista tai Facebookista.

Oppilasagentit ovat oppilaita, jotka osallistuvat koulun digitaalisen toimintakulttuurin kehittämiseen. He voivat auttaa muita oppilaita ja henkilöstöä digitaalisten välineiden käytössä sekä tuoda oppilaiden näkökulmaa koulun kehittämiseen. Toiminta vahvistaa osallisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja.

Kummioppilastoiminta tukee alakoulun oppilaiden osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä. Kummioppilaat ovat yleensä 5.–6.-luokkalaisia, jotka auttavat esikoululaisia tai ensimmäisen luokan oppilaita tutustumaan kouluun ja luokkatovereihin. Tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllisyyttä ja edistää uusien oppilaiden turvallista koulun alkua ehkäisemällä kiusaamista ja yksinäisyyttä. Kummioppilaat voivat olla tukena oppitunnilla, lukea yhdessä tai vaikka leikittää välitunnilla.

Luokilla voi olla myös omia kummiluokkia, jolloin toimintaa toteutetaan yhteistyössä kummiluokkien välillä.

Yläkouluissa tukioppilaat auttavat uusia oppilaita tutustumaan kouluun, järjestävät tapahtumia ja edistävät hyvää ilmapiiriä. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön eikä jää yksin.

Vertaissovittelu (Verso) on toimintamalli, jossa koulutetut oppilaat auttavat ratkaisemaan oppilaiden välisiä ristiriitatilanteita keskustelun avulla. Tavoitteena on löytää ratkaisu yhdessä, kuunnella kaikkia osapuolia ja vahvistaa hyviä vuorovaikutustaitoja.

Verso-toiminnassa oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella:

• kuuntelemista
• yhteistyötaitoja
• vastuunottamista
• rakentavaa keskustelua
• ristiriitojen ratkaisemista

Sovittelijaoppilaat ovat tärkeä osa kouluyhteisöä ja turvallisen ilmapiirin rakentamista.

KiVa-koulu-toiminnan tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tukea jokaisen oppilaan turvallista koulupäivää.

KiVa-toiminnassa oppilaat:

• harjoittelevat kaveritaitoja
• opettelevat tunnistamaan kiusaamista
• harjoittelevat toimimaan turvallisesti erilaisissa tilanteissa
• pohtivat yhdessä, miten jokainen voi edistää hyvää ilmapiiriä

Kiusaamisen ehkäiseminen kuuluu kaikille! Jokainen oppilas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että koulussa on turvallista, hyväksyvää ja mukavaa olla.

Hollolan lapsiparlamentti on kunnan osallisuusmalli, jossa alakoulujen (1.-6. luokkien) oppilaat pääsevät tuomaan esiin näkemyksiään ja vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Lapsiparlamentti kokoontuu tyypillisesti kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tilaisuuksiin osallistuu oppilaiden lisäksi kunnan viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä yhteistyökumppaneita.

Mikä lapsiparlamentin tarkoitus on?

• kuulla lasten omia kokemuksia ja näkemyksiä
• vahvistaa lasten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia
• tuottaa tietoa kunnan päätöksenteon ja palveluiden kehittämisen tueksi
• harjoitella rakentavaa keskustelua ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Yhdeksäsluokkalaisten vaikuttamispäivä tarjoaa puolestaan nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon, vaikuttamisen keinoihin ja oman kunnan kehittämiseen. 9. luokkien vaikuttamispäivä järjestetään Hollolassa vuosittain. Päivän tarkoituksena on tehdä vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä nuorten palveluja tutuksi sekä antaa aikaa nuorten kuulemiselle ja kohtaamiselle. Oppilaat vierailevat tapahtumassa osana koulupäivää, jolloin se tavoittaa kaikki Hollolan yhdeksäsluokkalaiset yhden aamupäivän aikana.

9. luokkien vaikuttamispäivän tarkoituksena on

• Tehdä Hollolan nuorisovaltuusto ja muut nuorten vaikuttamisen väylät tutummaksi.
• Foorumi kuulla ja osallistaa nuoria mm. palvelujen kehittämisen ja jalkauttamisen näkökulmasta.
• Mahdollisuus tavoittaa Hollolan kaikki peruskoulunsa päättävät oppilaat.
• Antaa aikaa nuorten kuulemiselle ja kohtaamiselle.

Lasten kokoukset ovat alkuopetuksessa mahdollisesti toteutettavia hetkiä, joissa oppilaat voivat tuoda esiin ideoita ja vaikuttaa kouluarkeen. Kokousten tavoitteena on vahvistaa lasten osallisuutta, kuulluksi tulemista ja demokraattista päätöksentekoa jo varhaisessa iässä.

Skididialogi on lapsille ja nuorille suunnattu rakentavan keskustelun malli, joka perustuu Erätauko-menetelmään. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tarjota lapsille ja nuorille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Skididialogissa tärkeintä ei ole löytää valmiita ratkaisuja, vaan pysähtyä kuuntelemaan, jakamaan kokemuksia ja oppimaan toisilta.

Hollolan perusopetuksessa Skididialogeja hyödynnetään esimerkiksi lapsiparlamenteissa sekä silloin, kun halutaan kuulla lasten ja nuorten ajatuksia eri aiheisiin liittyen. Monessa koulussa keskustelut on liitetty yhteistyössä hyvinvointitutorin kanssa Mitä kuuluu? -kyselyn purkuun.

Skididialogin tavoitteena on:

• lisätä ymmärrystä ja hyvinvointia
• vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta
• kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja
• tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa
• tuoda lasten ja nuorten näkökulmia päätöksenteon ja kehittämisen tueksi