Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Pian päijäthämäläiset saavat yhteyden sote-keskukseensa yhteisestä palvelunumerosta

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen logo.


Yhteinen palvelunumero (03) 410 89 420 on suurelle osalle päijäthämäläisistä entuudestaan tuttu. Numero on ollut käytössä Lahden, Hartolan, Iitin ja Kärkölän sote-keskusten palveluissa.  
 
Yhteinen palvelunumero on asukkaiden käytettävissä sote-keskusten aukioloaikoina. Puheluihin vastaavat pääsääntöisesti asiakkaille tutut oman sote-keskuksen ammattilaiset.

Puhelinpalveluajat pitenevät osassa sote-keskuksia 

Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Orimattilassa ja Padasjoella sote-keskuksen puhelinpalveluaika pitenee tunnilla arkisin, sillä palvelunumero on avoinna maanantaista torstaihin kello 8-16 ja perjantaisin kello 8-15. Lahdessa, Hartolassa, Iitissä ja Kärkölässä palveluajat säilyvät ennallaan. 
 
Yhteisen palvelunumeron rinnalla asukkailla on käytössään Päijät-Soten digiklinikan sähköinen palvelukanava. Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Orimattilassa ja Padasjoella digiklinikka palvelee maanantaista perjantaihin kello 7-18. Lahdessa, Hartolassa, Iitissä ja Kärkölässä digiklinikan palveluajat säilyvät ennallaan. 
  
– Puhelimessa tai digiklinikalla potilas saa usein avun huoleensa heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.  Tarvittaessa hoitaja voi konsultoida lääkäriä yhteydenoton kuluessa, jolloin potilaalle voidaan kirjoittaa esimerkiksi tarvittavat reseptit tai hoidon kannalta oleelliset lähetteet laboratoriokokeisiin. Kiireellistä hoitoa tarvitessaan potilaan tulee ottaa yhteyttä päivystysapuun 116117, aivan kuten tähänkin asti. Hätätilanteessa oikea yhteydenottonumero on 112, selventää tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.    
  
Yhteisellä palvelunumerolla ja kanavilla tarjotaan nopeat ja oikea-aikaiset, helposti eri kanavissa saavutettavat, mahdollisimman samankaltaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.  
  
Ajantasaiset sote-keskusten aukioloajat ja muut perustiedot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta paijatha.fi.   

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.  Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.

Tasataksa otetaan käyttöön Lahden seudun liikenteessä 1.6.2026

LSL-alueella on tällä hetkellä neljä maksuvyöhykettä. Kahden vyöhykkeen lipuilla tehdään 93 prosenttia kaikista matkoista, ja näistä valtaosa sijoittuu AB-vyöhykkeelle. Nykyinen kustannustenjakomalli perustuu matkakorttien kuntalaisuustietoon, mutta mobiilimaksamisen ja lähimaksun yleistyessä tämä tieto ei ole enää kattavasti saatavilla.

Tasataksa poistaa vyöhykemäärän valinnan tarpeen lipunmyynnissä, mikä nopeuttaa erityisesti kertalippujen ostamista busseissa. Esimerkiksi lähimaksulla matkustaminen yksinkertaistuu, kun maksutapahtuma ei enää riipu vyöhykkeistä.

Vaikutukset lippuhintoihin

Tasataksan käyttöönotto edellyttää kahden vyöhykkeen lippujen hinnankorotusta 4,5–5,0 prosenttia, jotta lipputulot pysyvät nykyisellä tasolla. Tämä nostaisi 2,95 euron lipun hinnan noin 3,10–3,15 euroon. Samalla kolmen ja neljän vyöhykkeen lippujen hinnat laskisivat. (§ 265 Hollolan kunnan lausunto tasataksa- ja kustannustenjakoselvitykseen, Lahden seudun liikenne)

Vuoden 2025 lisäselvityksessä tarkasteltiin myös maltillisempaa korotusvaihtoehtoa, jossa AB-lipun hinta nousisi 1,7–3,4 prosenttia eli 3,00–3,05 euroon. Näissä vaihtoehdoissa matkustajamäärät pysyisivät ennallaan tai kasvaisivat hieman, mutta lipputulot laskisivat arviolta 1,2 prosenttia. (§ 265 Hollolan kunnan lausunto tasataksa- ja kustannustenjakoselvitykseen, Lahden seudun liikenne)

Tasataksan hyödyt

Tasataksa parantaa joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä ja houkuttelevuutta erityisesti pidemmillä matkoilla. Mallin arvioidaan lisäävän yhdenvertaisuutta ja parantavan maaseudun sekä seutukuntien asukkaiden joukkoliikenteen saavutettavuutta.

Lisäksi tasataksa voi vähentää liikenteen päästöjä, mikäli pidemmillä matkoilla siirrytään käyttämään enemmän joukkoliikennettä.

Selvityksessä tavoitteeksi on asetettu, ettei tasataksa vähennä LSL:n kokonaislipputuloja. Mikäli lipputulot laskisivat, eroa voitaisiin kompensoida esimerkiksi subventiolla tai arvonlisäveron muutoksella. Henkilökuljetusten arvonlisävero laskee vuoden 2026 alussa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

Lisää tasataksasasta LSL:n sivuilta täältä.

Hollolan kunta esittää, että tasataksaa kokeiltaisiin ennen lopullista päätöstä. Kokeilujakson pituudeksi kunta ehdottaa vähintään 1–1,5 vuotta.

Kunta pitää tasataksaa selkeyttävänä ja yhdenvertaisuutta lisäävänä mallina, joka parantaa maaseudun saavutettavuutta. Hollola korostaa, että mahdollisen kustannusten nousun tulee pysyä maltillisena ja ilmoittaa hyväksyvänsä myös maltillisemman lipunkorotusvaihtoehdon. (§ 265 Hollolan kunnan lausunto tasataksa- ja kustannustenjakoselvitykseen, Lahden seudun liikenne)

Rollaattorit, polkupyörät ja skuutit maksullisiksi vuoden alusta

Muutoksia on tulossa myös kuljetettaviin apuvälineisiin ja ajoneuvoihin. Aiemmin ilmaismatkaan oikeutetuilta rollaattoria apuvälineenä käyttäviltä matkustajilta peritään 1.1.2026 alkaen matkasta asiakasryhmän mukainen hinta. Myös polkupyörien ja sähköskuuttien kuljettaminen muuttuu maksulliseksi.

Päätöksen taustalla ovat havaitut väärinkäytökset sekä linja-autojen tilahaasteet. Maksullisuuden toivotaan helpottavan lastenvaunutilan kapasiteettia ja varmistavan tilan riittävyyden niille matkustajille, jotka tarvitsevat liikkumisen apuvälineitä. Matkustajia kehotetaan tutustumaan tarkempiin ohjeisiin ja muihin vuoden alusta tuleivin muutoksiin LSL:n verkkosivuilla.