Uusi paikkatietopohjainen työkalu tehostaa kaupunkivesien hallintaa Hollolassa ja Lahdessa

Haritunjoki laskee Vesijärven Vähäselälle.

Yhteishankkeena on valmistunut Hollolan ja Lahden kokonaisvaltainen kaupunkivesisuunnitelma, jolla vastataan EU:n uuden yhdyskuntajätevesidirektiivin asettamiin vaatimuksiin ja kehitetään vesienhallintaa alueella. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli laatia Hollolan ja Lahden alueille yhteinen suunnitelma, joka tukee kaupunkivesiin liittyvien ympäristöriskien tunnistamista ja hallintaa sekä mahdollistaa ajantasaisen, tietopohjaisen päätöksenteon.

Paikkatietopohjainen työkalu

Hankkeessa kehitettiin paikkatietopohjainen työkalu, jolla voidaan tunnistaa valuma-alueet, joilta hulevedet voivat sateiden tai tulvien seurauksena päätyä jätevesiviemäriin tai kulkeutua likaantuneina vesistöihin tai ympäristöön. Työssä laadittu paikkatietopohjainen työkalu kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen laajan joukon paikkatietoaineistoja – mukaan lukien vesihuoltoverkostot, tulvakartat, erilaiset riskikohteet, ympäristölupakohteet ja suojelualueet – yhteiseen tarkastelualustaan. Tämän ansiosta riskien arviointi ja vedenhallinnan suunnittelu voidaan tehdä entistä vaikuttavammin ja paikalliset erityispiirteet huomioon ottaen.

Indeksitarkastelu priorisoi valuma-alueita

Kaupunki- ja taajamavesien laatua arvioidaan kolmen osaindeksin avulla: pintavesi-, verkosto- ja pohjavesi-indeksin. Näiden pohjalta kullekin valuma-alueelle voidaan muodostaa kokonaisvaltainen riskiprofiili, joka huomioi alueen vesien hallinnan ja haavoittuvuuden eri näkökulmista.
Raportissa esitetään indeksien tulosten lisäksi taulukot, jotka auttavat valuma-alueiden priorisoinnissa: näin toimenpiteet voidaan kohdistaa niihin kohteisiin, joissa eri riskitekijät erityisesti painottuvat.

Kaupunkivesisuunnitelma sisältää myös mittausohjelman. Ohjelmassa määritellään, missä ja millaisilla mittausmenetelmillä Hollolassa ja Lahdessa voidaan tulevaisuudessa kerätä havaintoja hulevesi- ja jätevesiverkostojen virtaamista ja veden laadusta. Mittaussuunnitelma mahdollistaa vesienhallinnan kehittämisen systemaattisesti tulevaisuuden tarpeet ja riskit huomioiden.

Yhteistyössä toteutettu kokonaisvaltainen kaupunkivesisuunnitelma

Työn on toteuttanut Sitowise Oy:n asiantuntijatiimi ja hankkeen ohjauksessa on ollut mukana laaja joukko Hollolan, Lahden, Lahti Aqua Oy:n ja Vesijärvisäätiön asiantuntijoita.
Suunnitelma tarjoaa kunnille ja vesihuollosta vastaaville toimijoille työkalun, joka parantaa kokonaisvaltaista kaupunkivesien hallintaa, ehkäisee ympäristövahinkoja sekä tukee kuntien kestävän kehityksen tavoitteita.

Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 64 000 euroa.

Lisätietoja yhteistyöhankkeesta https://hollola.fi/ajankohtaista/uutiset/hollola-ja-lahti-ehkaisevat-jate-ja-hulevesitulvia-yhteistyohankkeella/

Lisätietoja:
Hollolan kunta: Vesihuoltopäällikkö Riikka Johansson, +358 44 780 1182
Lahden kaupunki: Hulevesi-insinööri Juhani Järveläinen, +358 50 559 4083
Lahti Aqua Oy: Tekninen johtaja Janne Mäki-Petäjä, +358 50 590 3980

Kalliomettä – meiläm mettä

”Shhh, kattokaa, tuolt se tulee.”

Käpytikka lehahtaa yhteen polun lähellä kasvavaan suureen haapaan ja jähmettyy sen runkoa vasten paikalleen useaksi sekunniksi. Lapset hiljenevät ja suut auki yrittävät saada lintua kiikareihinsa. Osa saa ja huomaa kuinka linnun nokka on täynnä hyönteisiä ja matoja. Vastavuoroisesti myös käpytikka näyttää ihmettelevän meidän ryhmäämme, mutta lyhyen pohdinnan jälkeen uskaltaa kuitenkin jatkaa matkaa muutamien metrien päähän seuraavaan haapaan ja livahtaa siellä korkealla olevaan pesäreikään sisälle. Äänestä päätellen alkaa ruuan jako poikasille.

”Noni, jatketaan matkaan niin ei häiritä enempää.”

Kalliomettä on Hollolan kunnan omistama maa-alue ja nyt sitä on tarkoitus kehittää keskeisen sijainnin johdosta perus- ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä sekä laajemmin kyläläisten virkistysmetsänä. Projektia edistetään kuntaorganisaation sisällä laajalla yhteistyöllä. Nuorisotyö on mm. raivannut reitistöä, torjunut vieraslajeja ja rakentanut sekä ripustanut parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa. Linnunpönttötalkoisiin olemme saaneet rakennusapua myös koulun puukäsityökerholta ja BirdLife Päijät-Hämeeltä. Kalliomettä-projektiin on osallistunut myös kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi tekemällä kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit sekä rakentamalla ja ripustamalla lepakonpönttöjä puihin.

Nuorisotyö on rakentanut sekä ripustanut metsään parikymmentä linnunpönttöä alueelle lasten ja nuorten kanssa.

Maastokäynneillä olemme hyödyntäneet Hollolan kunnan metsäasiantuntijan sekä projektiasiantuntijan lisäksi Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin asiantuntijan näkemyksiä alueen tulevista hoitotoimenpiteistä. Nyt suunnitelmissa onkin tehdä vielä loppuvuoden aikana alueelle taimien istutusta niin ulkopuolisen urakoitsijan toimesta kuin koulun oppilasryhmien kanssa.

Vesikansan vanhemmat ry haki ja sai viime talvena avustusta Mestan Tuki ry:ltä (tukee Hollolan kunnan alueella tehtävää erityisnuorisotyötä) lasten kiikareiden ja kaukoputken hankintaa varten. Lasten kiikarit ovatkin olleet kevään ja alkukesän aikana kovassa käytössä, kun teimme useita linturetkiä Kalliomettään eri lapsiryhmillä. Kiikareiden avulla lapset ja nuoret saivat tarkkailla luontoa ja huomata, kuinka Kalliomettässä asustivat mm. kirjosieppo, käpytikka, sinitiainen, puukiipijä ja talitiainen. Tuulihaukallekin yksi pönttö pellonlaitaan asennettiin, mutta tälle kesälle ei asukkia siihen saatu. Kalliomettää on hyödyntänyt monet päiväkotiryhmät sekä luokat liikunnan, seikkailun ja leikkien lisäksi myös ympäristökasvatuksen alustana. Kalliomettässä onkin muutamia ”luontohuoneita”, joihin voi koulupäivän aikana sään salliessa mennä oppilasryhmän kanssa opiskelemaan vaikka sanaluokkia!

Tulevaisuuden suunnitelmissa Kalliomettään on lisäksi kaavailtu mm. laavua ja juoksuportaita sekä lisää penkkejä. Aika näyttää mitä kaikkea pystymme alueelle toteuttamaan.

Mahtavaa kesää koko Hollolaan,
nuorisotyöntekijä Teemu Laine

Kunnan työllisyyspalveluiden Kunnontiimi rakensi kukkulan huipulle puunrungoista tukkipenkit.