Rakennuksen omistajilla on vuoden 2025 loppuun asti aikaa suunnitella asuntojen palovaroittimien hankinta sekä niiden huolto- ja ylläpitotoimet.

– Rakennuksen omistajan tehtävänä on huolehtia, että asunnoissa on riittävä määrä toimintakuntoisia varoittimia, paloinsinööri Raila Viljamaa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo.

Palovaroittimia tulee olla vähintään yksi jokaista 60 neliömetriä kohti sekä jokaisessa kerroksessa.

– Suosittelen asentamaan palovaroittimen myös makuuhuoneisiin sekä eteiseen, Viljamaa ohjeistaa.

Omistajan on huolehdittava myös pariston vaihdosta ja palovaroittimien uusimisesta. Asukkaan vastuulle jää palovaroittimeen liittyvien vikojen ilmoittaminen.

– Palovaroittimen toiminta kannattaakin testata säännöllisesti nappia painamalla.

Kerrostalojen sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa puutteita

Palovaroitin voi olla joko paristo- tai verkkovirtakäyttöinen. Sähköverkkoon kytkettävä palovaroitin saa virran sähköverkosta, ja sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla. Sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet ovat osa rakennuksen sähkölaitteistoa. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat pakollisia 1.2.2009 jälkeen valmistuneissa asuinrakennuksissa.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on havainnut valvonnassaan puutteita taloyhtiöiden vastuulla olevissa sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa.

– Olemme havainneet virheitä sähköverkkoon kytkettyjen palovaroitinten asennuksessa. Lisäksi palovaroittimia ei ole aina muistettu uusia teknisen käyttöiän loputtua, Viljamaa kertoo.

Pelastuslaitoksen havaintojen mukaan osassa taloyhtiöistä sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet on asennettu virheellisesti ns. palovaroitinjärjestelmänä niin, että hälytysääntä antava laite on vain porrashuoneessa.

– Tämä aiheuttaa tulipalotilanteessa asukkaille vaaran, sillä hälytysäänen tulee kuulua jokaisessa asunnossa erikseen, Viljamaa korostaa.

Koska sähköverkkoon kytkettäviä palovaroittimia on monenlaisia, on taloyhtiön selvitettävä paristonvaihtoväli ja järjestettävä paristojen säännöllinen vaihto. Taloyhtiön on myös hyvä selvittää käytössä olevan järjestelmän tekninen käyttöikä, ja huolehtia laitteiden uusimisesta tarpeen mukaan.

Tällä hetkellä monessa taloyhtiössä kartoitetaan asuinhuoneistojen palovaroittimien määrää ja uusitaan palovaroittimia.

– Nyt on hyvä varmistaa, että jokainen palovaroitin antaa myös varoitusääntä havaitessaan savua, muistuttaa pelastuslaitos.

Yhteyshenkilöt
Marjo Oksanen
riskienhallintapäällikkö, onnettomuuksien ehkäisyn tulosaluejohtaja
Puh: 0440 773 208
marjo.oksanen@paijatha.fi
 
Raila Viljamaa
paloinsinööri
Puh: 0440 773 223
 raila.viljamaa@paijatha.fi

Linkit:
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivut
Taloyhtiön vastuu -tietopaketti, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Lisätietoa palovaroittimia koskevasta lakimuutoksesta
 
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. 
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.

Vaikuttamistoimielimiä ovat nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. 

Nuorisovaltuusto haki lokakuussa kolmea 13–25-vuotiasta varsinaista jäsentä ja heille varajäseniä yleisen haun kautta. Hakemuksia saatiin 26 kappaletta eli yli tuplasti enemmän kuin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa.
– Saimme suuren määrän motivoituneita hakijoita. Uskon kiinnostuksen johtuvan siitä, että nuorisovaltuustomme sai tänä vuonna hyvää näkyvyyttä nuorille järjestämässämme MoodFestissä, puheenjohtaja Alisa Dahlström arvioi. 
Hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa työskentelee edustaja jokaisesta Päijät-Hämeen kunnasta, mutta yleisessä haussa asuinpaikkaa ei katsottu kriteeriksi. 
– Tutustuimme hakemuksiin ja valinnoissa näkyi vahvasti se peruste, että hakija tuo oman äänensä esiin ja pystyy kertomaan, mihin nuorten asioihin haluaisi muutosta, Alisa Dahlström toteaa.

Kunnista kymmenen jäsentä 

Nuorisovaltuuston jäseniksi valittiin yleisessä haussa Emma Tuomi, Ronja Mäntynen ja Minea Kuosa. Varajäseniksi valittiin Charlotte Bradshaw, Topi Hartikainen ja Viivi Leinonen. 
Kuntien nimeämät jäsenet ovat Jemina Lehto (Asikkala), Adele Saine (Hartola), Emma Ekhosuehi (Heinola), Sanni Liljaniemi (Hollola), Elina Rantanen (Iitti), Bohdan Kovalskyi (Kärkölä), Juuso Saari ja Boris Paasonen (Lahti), Alisa Dahlström (Orimattila) ja Tara Vilkman (Padasjoki). Sysmän edustaja nimetään myöhemmin. 
Nuorisovaltuusto toimii nuorten äänenä kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa, joka vaikuttaa nuorten arkeen ja tulevaisuuteen.

 Vanhus- ja vammaisneuvostoihin nimetyt 
Vanhusneuvoston jäseniä ovat tulevalla kaudella Seija Upola (Asikkala), Hilkka Saarimäki (Hartola), Martti Rauhala (Heinola), Eija Jokinen (Hollola), Sirpa Kinnari (Kärkölä), Markku Viljanen (Orimattila), Päivi Salojärvi (Padasjoki), Mirkku Tammisto (Sysmä), Inga-Maija Hyppölä ja Kari Kempas (Lahti). 
Vammaisneuvostoa edustavat Terttu Mäkinen (Asikkala), Heikki Leisti (Hartola), Jarmo Asp (Heinola), Kaisa Partanen (Hollola), Anna-Erika Mattila (Kärkölä), Tiina Alestalo (Orimattila), Silja Savola (Padasjoki), Mirkku Tammisto (Sysmä), Mikko Virtanen ja Nana Päivä (Lahti). 
Iitin edustajat nimetään myöhemmin.
Toimielimet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajiston järjestäytymiskokouksessaan. 

Yhteyshenkilöt
Minna Lampinen
aluehallituksen puheenjohtaja
Puh: 044 554 6414
 
Petri Virolainen
hyvinvointialuejohtaja
Puh: 050 438 3662

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.  Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.