Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Hollola saa hankkeen myötä alueella toimivien yritysten verotuloja, joiden avulla pystytään rahoittamaan esimerkiksi koulujen toimintaa ja muita palveluita.
Lisäksi ekoteollisuusalue tuottaa välillisesti satoja uusia työpaikkoja.
- Rakentamisvaiheessa alue tarjoaa töitä infrarakentajille monen vuoden ajan, ja jokainen uusi toimija alueella tarvitsee uusia työntekijöitä. Lähes aina, kun uusi toimintasuunta alkaa, työllistymismahdollisuus kasvaa.
- Arviomme mukaan ”valmis” ekoteollisuusalue työllistää vähintään sata uutta työntekijää.
Ekoteollisuusalueen sijainniksi vertailtiin yhteensä viittä vaihtoehtoa, joista yksi oli Nostava. Maakuntaliitto tutki vaihtoehtoja perusteellisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, joka oli osa vuonna 2023 laadittua vaihemaakuntakaavaa.
Nostava sopii erinomaisesti ekoteollisuusalueen sijainniksi, sillä se on logistiikan, markkinoiden ja saavutettavuuden näkökulmasta houkutteleva paikka yrityksille. Lahden alueella on myös tarvittavaa koulutusta ja osaamista jo valmiiksi.
Hollolalle Nostava on ainoa mahdollinen laajenemissuunta, sillä idässä vastaan tulee Lahti ja lännessä armeijan alueet.
Nostavaan ei tule Kujalan kaltaista kaatopaikkaa vaan ekoteollisuusalue, jossa käytetyistä materiaaleista tehdään uusia raaka-aineita.
Jätteen määrä minimoidaan, ja yritysten sivuvirroista ja ylijäämämateriaaleista jalostetaan uusia tuotteita. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin ollut.
Jatkokäyttöön kelpaamaton materiaali on pääasiassa maa-ainesta. Nykyisillä yhdyskuntajätemäärillä Kujalan loppusijoitusalue riittää vuoteen 2070 asti.
Ekoteollisuusalueen vaikutuksista on tehty laajoja selvityksiä. Negatiivisten vaikutusten huomioimista edellytetään kaavoituksessa ja ympäristöluvissa, ja alueella toimiville yrityksille asetetaan lupamääräyksiä ja velvoitteita. Kaikkea toimintaa valvotaan huolellisesti.
Haluamme tehdä yhteistyötä ja kuunnella niin asukkaita, yrittäjiä, kuntapäättäjiä kuin kunnan virkahenkilöitäkin.
Ekoteollisuusalue muuttaa Nostavan aluetta, mutta haittoja pystytään rajoittamaan.
Liikenteen määrä kasvaa, mutta se ohjataan kehätien rampista ekoteollisuusalueelle.
Pöly- ja hajuhaittoja pystytään rajoittamaan muun muassa kaavoituksella sekä sijoittamalla toimintoja sisätiloihin. Lisäksi voidaan hyödyntää erilaisia pölynpoisto- ja pölynsidontamenetelmiä.
Meluavan toiminnan häiritsevyyttä voidaan hallinta esimerkiksi meluvalleilla, suoja-alueilla sekä toiminta-aikojen asettamisella.
Ei suinkaan, vaan päinvastoin ekoteollisuusalue lisää Hollolan vetovoimaisuutta. Hanke tuo uusia työpaikkoja ja lisää verotuloja ekoteollisuusalueelle sijoittuvilta yrityksiltä.
Hollola on laaja kunta. Asumiselle on runsaasti tilaa, vaikka ekoteollisuusalue viekin osan Nostavan alueesta.
Kiertotaloustoiminta on vuosien mittaan muuttunut: enää ei tarvita uusia kaatopaikkoja tai jätteenpolttolaitoksia, vaan alueita ja tiloja materiaalien kierrätykseen ja hyödyntämiseen. Tällainen alue Nostavaan on tulossa.
Nostavalla on erinomainen sijainti ekoteollisuusalueeksi. Alueesta on tehty ja tehdään laajoja selvityksiä muun muassa ympäristövaikutusten osalta. Selvityksiä edellytetään jo kaavoitusprosessissakin, ja viranomaiset valvovat, että ne tehdään huolellisesti ennen kaavan hyväksymistä.
Rakentamisvaiheessa alueella toimii kiviainesta hyödyntäviä yrityksiä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi betonituotetehtaat, sideainestehtaat ja kiviainestehtaat.
Toimintavaiheessa alueelle sijoittuu teollisuuden alan toimijoita, jotka pystyvät hyödyntämään toistensa tuotantoprosesseista ylijääneitä materiaaleja. Yritykset voivat olla esimerkiksi betonitehtaita, asfalttiasemia, vedyntuotantolaitoksia tai puumateriaalien jalostuslaitoksia.
Ekoteollisuusalueen rakentaminen kestää arviolta 10 vuotta.
Käyttövaiheen kesto riippuu siitä, miten paljon materiaalia pitää viedä Kujalaan loppusijoitettavaksi. Jos määrä on pieni, käyttöikä voi olla noin vuoteen 2100 asti.
Raide-rekka -terminaalille eli tie- ja rautatieliikenteen yhdistävälle logistiselle keskukselle sijainti on äärimmäisen tärkeä. Sijoituspaikan pitää olla radan varressa Lahden kaupunkiseudulla lähellä valtatietä.
Raide-rekka -terminaalin sijoituspaikan on valinnut maakuntaliitto vuoden 2023 kaupunkiseutusuunnitelmassa. Nostava on hyödyntämätöntä aluetta hyvällä sijainnilla.
Myös Euroopan Unionin TEN-T -asetus linjaa, että Lahden kaupunkiseudun kokoisella alueella pitää olla tällainen terminaali.
Alueelle ei ohjata asumista, vaan sinne suunnitellaan teollisuutta, joka tuottaa uusia työpaikkoja. Kaavamerkintä tarkoittaa, että työpaikka-alueella olevalla toiminnalla saa olla sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka hyväksytään tarkimmassa kaavassa ja mahdollisessa ympäristöluvassa.
Olemassa olevaa asutusta työpaikka-alueen lähellä voidaan suojella kaavassa esimerkiksi meluntorjuntamääräyksillä.
Lahden Seudun Kehitys LADEC ja Hollolan kunta järjestävät myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana asiakastilaisuuksia, joissa kerrotaan tarkemmin ekoteollisuusalueesta.
Jatkossa hankkeen etenemisestä ja ekoteollisuusalueen rakentumisesta kerrotaan muun muassa hankkeen verkkosivuilla ja mediatiedotteiden kautta.
Hanketta on valmisteltu jo pitkään muun muassa erilaisilla selvityksillä. Seuraavana keskeisenä tavoitteena on saada kaava, joka koskee sekä ekoteollisuusaluetta että logistiikkaa.
Ekoteollisuusalueen rakentaminen kestää noin 10 vuotta. Sen jälkeen ekoteollisuusalueen käyttöikä kestää noin vuoteen 2100 asti.
Toisen jäte (ylijäämämateriaali) on toisen toimijan raaka-aine
Ylijäämämateriaalia ei koskaan viedä suoraan kaatopaikalle. Se käsitellään ensin, ja vasta käsittelyn jälkeen syntyvä jäännösjae voidaan ohjata loppusijoitukseen.
Tavoitteena on aina ottaa talteen kaikki mahdollinen:
• materiaaliksi
• energiaksi
Vain se osa jätteestä, jota ei voida enää hyödyntää, päätyy loppusijoitukseen.
Miten eri ylijäämämateriaalit käsitellään?
Maa-ainekset ja kiviainekset
Jätteet seulotaan, murskataan, lajitellaan, mahdollisesti pestään ja jalostetaan hyödynnettäväksi.
Käsittelyn jälkeen:
• jalostettu maa käytetään rakentamisessa kiviaineksena tai rakennusteollisuuden raaka-aineena
• jäännösjae → maankaatopaikalle loppusijoitukseen
Pilaantuneet maat
Pilaantuneet maat tutkitaan ja lajitellaan ja käsitellään haitta-ainepitoisuuksien mukaan. Jätteet seulotaan, murskataan, lajitellaan, mahdollisesti pestään, biologisesti puhdistetaan, stabiloidaan ja jalostetaan hyödynnettäväksi.
Käsittelyn jälkeen:
• jalostettu maa → käytetään rakentamisessa kiviaineksena tai rakennusteollisuuden raaka-aineena
• jäännösjae → loppusijoitukseen
Tuhkat ja kuonat
Tuhkat hienonnetaan tai muulla tavalla ”puhdistetaan” ja jalostetaan hyödynnettäväksi.
Käsittelyn jälkeen:
• hyödynnettävä osa → maanrakentamiseen, lannoitteiksi, rakennusteollisuuteen raaka-aineiksi
• hyödyntämiskelvoton jäännös → loppusijoitukseen
Rakennus- ja purkujätteet
Jätteet murskataan, seulotaan, lajitellaan, kemiallisesti käsitellään ja jalostetaan hyödynnettäväksi.
Käsittelyn jälkeen:
• metallit, betoni, tiili → teollisuuden raaka-aineeksi materiaalikierrätykseen tai kiviainesperäiset maarakentamiseen
• puujäte ja muovit → materiaali- tai energiahyödyntämiseen
• hyödyntämiskelvoton jäännös → energiahyödyntämiseen tai loppusijoitukseen
Milloin jäte voidaan ohjata loppusijoitukseen?
Loppusijoitukseen ei saa ohjata jätettä, joka on vielä hyödynnettävissä. Suomessa loppusijoituspaikkoja koskee kaatopaikka-asetus 331/2013. Loppusijoitus on sallittua vain jätteille, jotka on esikäsitelty, tutkittu ja todettu hyödyntämiskelvottomiksi.
Jäte voidaan ohjata loppusijoitukseen vain, jos:
• se on käsitelty kaatopaikkakelpoiseksi
• siitä on erotettu kaikki hyödynnettävät materiaalit
• sitä ei voida käyttää energian tuotannossa
• sitä ei voida kierrättää teknisesti, taloudellisesti tai ympäristöllisesti
• se täyttää kaatopaikka-asetuksen vaatimukset.
Lisäksi loppusijoitukseen voidaan ohjata jäte, joka:
• on niin haitallista, ettei sitä voida polttaa turvallisesti
• sisältää haitta-aineita, jotka estävät kierrätyksen tai energiahyödyntämisen.
Miten jätteen laatu vaikuttaa loppusijoituspaikan rakenteisiin?
Mitä vaarallisempi jäte, sitä parempia ympärysrakenteita vaaditaan.
Mikä on pysyvän jätteen loppusijoituspaikka?
”Kivimateriaalien loppusijoituspaikka”
Tänne saa sijoittaa vain esikäsiteltyä jätettä, joka:
• ei sovellu kierrätykseen
• ei sovellu energiahyödyntämiseen
• ei sisällä haitta-aineita
• ei liukene, pala tai hajoa.
Tyypillisiä esimerkkejä:
• puhtaat ylijäämämaat, joita ei voida hyödyntää rakentamisessa.
Periaate:
Materiaali on käsitelty ja tutkittu, eikä sille ole enää järkevää hyötykäyttökohdetta.
Pysyvän jätteen loppusijoituspaikalle sijoitetaan vain esikäsiteltyä jätettä, joka ei aiheuta ympäristöriskiä.
Pohjarakenne
• luonnollinen tiivis maaperä tai keinotekoinen tiivistyskerros
• tarvittaessa suotovesien hallintakerros
Rakenteiden tavoitteena on estää veden pääsy jätetäyttöön ja hallita mahdolliset vähäiset suotovedet.
Pintarakenne (sulkeminen)
• muotoilu- ja suojakerrokset
• kasvukerros maisemointia varten
Tiivistä eristyskerrosta ei yleensä vaadita.
Mikä on vaarattoman (tavanomaisen) jätteen loppusijoituspaikka?
”Hyödyntämiskelvottoman jätteen loppusijoituspaikka”
Tänne sijoitetaan esikäsitelty jäte, joka:
• ei ole vaarallista
• ei kelpaa enää kierrätykseen
• ei kelpaa polttoon
• ei sovellu materiaalihyötykäyttöön
• ei saa sisältä orgaanista ainesta merkittävästi.
Tyypillisiä esimerkkejä:
• käsitellyt rakennusjätteet, joista on poistettu hyödyntämiskelpoiset materiaalit
• pilaantuneet maa-ainekset, joita ei voida käsitellä ja hyödyntää
• teollisuuden jätteet, joille ei ole hyötykäyttöä.
Periaate:
Hyödynnettävät osat on eroteltu ja jäljelle jäänyt jäte on hyödyntämiskelvotonta.
Vaarattoman jätteen loppusijoituspaikalle sijoitetaan esikäsitelty jäte, jota ei voida hyödyntää.
Pohjarakenne
• mineraalinen tiivistyskerros (savi tai bentoniitti)
• keinotekoinen eriste (esim. HDPE-kalvo)
• suotovesien keräys- ja johtamisjärjestelmä
Rakenteiden tavoitteena on estää suotovesien pääsy maaperään ja pohjaveteen.
Pintarakenne (sulkeminen)
• tiivistyskerros
• kuivatuskerros
• suojakerros
• kasvukerros
Tavoitteena on estää sadeveden pääsy jätetäyttöön.
Mikä on vaarallisen jätteen loppusijoituspaikka?
”Haitallisten jätteiden viimeinen sijoituspaikka”
Tänne sijoitetaan esikäsitelty jäte, joka:
• on terveydelle tai ympäristölle vaarallista
• ei sovellu polttoon turvallisesti
• ei sovellu kierrätykseen haitta-aineiden vuoksi
• ei ole käsiteltävissä muilla menetelmillä
• sisältää orgaanista ainesta hyvin vähän, käytännössä ei ollenkaan.
Tyypillisiä esimerkkejä:
• asbesti
• raskasmetalleja sisältävät jätteet
• haitta-aineita sisältävät betonit
• voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset
• kemianteollisuuden jätteet.
Periaate:
Jäte on tutkittu, käsitelty ja todettu sellaiseksi, ettei sitä voida hyödyntää ilman terveys- tai ympäristöriskiä.
Kaikille loppusijoitusluokille yhteistä on:
• jäte on esikäsitelty
• jäte on tutkittu
• hyödyntämiskelpoiset osat on poistettu
• jäte ei sovellu kierrätykseen eikä energiahyödyntämiseen
• jäte täyttää kaatopaikka-asetuksen 331/2013 kelpoisuusvaatimukset.
Tiivistetty periaate
Loppusijoituspaikalle ei koskaan viedä jätettä, joka olisi vielä hyödynnettävissä.
Loppusijoitus on sallittua vain jätteille, jotka on käsitelty ja todettu hyödyntämiskelvottomiksi kaatopaikka-asetuksen mukaisesti
Mitä ovat loppusijoituksen ympäristöhaitat?
Loppusijoituspaikka on aina ympäristöriski, mutta riski voidaan hallita oikein suunnitelluilla rakenteilla ja valvonnalla. Mitä haitallisempi jäte, sitä suurempi ympäristöriski ja sitä tiukemmat torjuntatoimet.
Pysyvän jätteen loppusijoituspaikka
Ympäristöriski on vähäinen.
Mahdolliset haitat:
• pölyäminen käytön aikana
• ei hajuhaittoja
• maisemavaikutukset
• vähäiset pintavesivaikutukset, jos hulevesiä ei hallita.
Jätteestä ei muodostu merkittäviä suotovesiä eikä haitta-aineiden kulkeutumista.
Vaarattoman jätteen loppusijoituspaikka
Ympäristöriski on kohtalainen, mutta hallittavissa rakenteilla.
Mahdolliset haitat:
• suotovesien muodostuminen
• haitta-aineiden kulkeutumisriski ilman riittäviä pohjarakenteita
• pölyäminen käytön aikana
• saattaa esiintyä vähäisiä hajuhaittoja
• maisemavaikutukset.
Vaatii jatkuvaa vesien hallintaa ja seurantaa ja tarvittaessa pölyjen hallintaa.
Vaarallisen jätteen loppusijoituspaikka
Ympäristöriski on korkea ilman erittäin tiukkoja rakenteita.
Mahdolliset haitat:
• pohja- ja pintavesien pilaantumisriski
• haitta-aineiden leviäminen maaperään
• pitkäaikaiset ympäristövaikutukset
• haju- tai pölyhaittoja
• terveysriskit ihmisille ja eläimille.
Edellyttää jatkuvaa valvontaa, tarkkailua ja riskienhallintaa.
Ekoteollisuusalue tarkoittaa aluetta, jossa tehdään käytetyistä materiaaleista uusia raaka-aineita. Alueella toimivat yritykset hyötyvät toistensa toiminnasta: esimerkiksi yhden yrityksen toiminnasta jää yli purkupuuta, jonka toinen yritys hyödyntää omassa toiminnassaan.
Yritykset hyötyvät myös siitä, että niiden tarvitsemat raaka-aineet ovat lähellä, joten ne säästävät logistiikkakustannuksissa.
Materiaalien uudenlainen jatkojalostaminen avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällainen toiminta säästää ympäristöä, kun tuotteiden valmistamiseen käytetään kierrätettyjä materiaaleja neitseellisten raaka-aineiden sijaan.
Maalogistiikka-alue
Maalogistiikka-alueen neitseellinen maaperä raivataan ja kalliota louhitaan myöhemmin anottavien maa-aineslupien ja ympäristölupien mukaisesti. Maalogistiikka-aluetta käytetään ylijäämämaan ja/tai pilaantuneen maa-aineksen varastointiin ympäristölainsäädännön mukaisesti. Maalogistiikka-alueelle on mahdollista loppusijoittaa sinne soveltuvia jäännösjakeita ympäristölainsäädäntöä noudattaen.
Multimodaaliterminaali
Nostavalla multimodaaliterminaali tarkoittaa raide-rekkaterminaalia, jossa suuria tavaramääriä voidaan siirtää tavarajunien ja rekka-autojen välillä. Sana ’multimodaali’ tarkoittaa usean kuljetusmuodon yhdistämistä samassa kuljetusketjussa. Nostavalle kaavoitetaan uutta Lahden kaupunkiseudun tavaraliikenteen terminaalia, jossa on pistoraiteita, rekkaparkki ja lastaus-/välivarastointialueita. Helpommin ymmärrettävä, samaa tarkoittava sana, on raide-rekkaterminaali.
Pysyvällä jätteellä tarkoitetaan jätettä
a) joka ei liukene, pala tai reagoi muutoin fysikaalisesti tai kemiallisesti eikä hajoa biologisesti tai reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle
b) jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia
c) jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus sekä jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön
d) josta ei aiheudu vaaraa pinta- tai pohjaveden laadulle.
Vaarallinen jäte ja tavanomainen jäte
Tavanomaisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei ole vaarallista jätettä. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet luokitellaan vaarallisiksi, jos niillä on jokin jäteasetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista, eli jos niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät jäteasetuksessa mainitut raja-arvot. Jäteasetuksen mukaisia vaaraominaisuuksia ovat räjähtävä, hapettava, helposti syttyvä, syttyvä, ärsyttävä, haitallinen, myrkyllinen, syöpää aiheuttava, syövyttävä, tartuntavaarallinen, lisääntymiselle vaarallinen, perimää vaurioittava jäte, josta vapautuu myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä kaasuja niiden joutuessa kosketuksiin veden, ilman tai hapon kanssa, herkistävä, ympäristölle vaarallinen ja jäte, josta voi loppukäsittelyn jälkeen syntyä toista ainetta, kuten suotonestettä, jolla on jokin luetelluista ominaisuuksista.
Kierrätysalueelle vastaanotetaan myös vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia rakentamisessa ja teollisuudessa muodostuvia jätteitä. Teollisuusjätettä ovat esimerkiksi kemian teollisuudesta, puunkäsittelystä tai mineraalien hyödyntämisestä muodostuvat jätteet. Jätteet voivat myös koostumukseltaan olla erilaisia, esimerkiksi pölyjä, sakkoja, tuotannon sivutuotteita tai rejektejä. Rakentamisessa muodostuvia vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia rakennusjätteitä ovat esimerkiksi saumausaineet ja asbesti. Myös betonijätteet voivat olla vaarallisia jätteitä, mikäli ne sisältävät haitta-aineita suurina pitoisuuksina.
Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat rakennus- ja teollisuusjätteet käsitellään niiden ominaisuuksien mukaisesti. Vaarallisten jätteiden käsittelyssä pyritään erottamaan raaka-aineiksi soveltuvat ainesosat ja loppuosat joko toimitetaan poltettavaksi tai loppusijoitetaan alueelle ominaisuuksien perusteella. Pääasiassa vaarallisiksi jätteiksi luokitellut jätteet loppusijoitetaan.
Ylijäämämaat ovat pilaantumatonta maa-ainesta joita muodostuu yhdyskuntarakentamisen yhteydessä. Maa-ainekset voivat olla rakentamisen yhteydessä poistettavia pintamaita, jolloin ne sisältävät humusta, kasvien juuria tai risuja. Vastaanotettavat maa-ainekset voivat olla myös ns. irtomaita, kuten moreenia, hiekkaa ja soraa. Maa-ainesten joukossa voi olla myös isoja kiviä. Kiviaineksia ovat esim. louheet ja sepeli. Maa- ja kiviaineksia voidaan hyödyntää rakentamisessa tai niitä voidaan toimittaa muualle hyötykäyttöön. Niitä voidaan myös käsitellä niin, että niistä saadaan uusia kiviainestuotteita rakentamiseen. Tällä uusiohyötykäytöllä voidaan korvata neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Hyödyntämiskelvottomia maa-aineksia loppusijoitetaan rakennettavalle kierrätysalueen maalogistiikka-alueelle.
Pilaantuneet maa-ainekset ovat maa-aineksia, jotka sisältävät yhtä tai useampaa haitta-ainetta. Aistinvaraisesti pilaantuneet maat eivät välttämättä eroa ylijäämämaista. Pilaantuneet maat voivat olla myös vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia, mikäli haitta-aineiden pitoisuudet ovat korkeita. Pilaantuneet maat luokitellaan valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen (PIMA-asetus, 214/2007) mukaisesti kynnysarvon, alemman ohjearvon ja ylemmän ohjearvon mukaisiin pilaantuneisiin maa-aineksiin. Ohjearvojen tarkoituksena on tukea maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia.
Kierrätysalueella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely tapahtuu ympäristöluvan ja kaatopaikka-asetuksen mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset otetaan vastaan omalle käsittelykentälleen ja lajitellaan eri kasoille vastaanotettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti. Tarvittaessa pilaantuneita maa-aineksia käsitellään eri menetelmillä ja ne toimitetaan tämän jälkeen joko hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen.
Tuhkat
Voimalaitoksilla, lämpökeskuksilla ja jätteenpolttolaitoksilla muodostuu tuhkia, kuonia sekä savukaasujen puhdistusjätteitä. Tuhkat ovat usein hienojakoista materiaalia, mutta niiden olomuoto voi vaihdella hienojakoisen ja karkearakeisen välillä. Kuivana tuhkat voivat aiheuttaa pölyämistä. Usein tuhkilla on kiinteytyvä ominaisuus, jolloin jäte muuttuu lohkareiseksi. Tuhkien käsittelyyn vaikuttavat erityisesti niiden sisältämien metallien pitoisuudet ja liukoisuudet. Tuhkien ominaisuudet ja haitallisuus voivat vaihdella huomattavasti polttoaineista ja polttoprosessista riippuen. Tuhkia hyödynnetään esim. maanrakentamisessa tai lannoitevalmisteina. Tuhkien käsittelyn tarkoituksena on tehdä niistä lannoitteita tai raaka-aineita rakennustuotteisiin tai uusiomaa-aines tuotteita. Tarvittaessa tuhkia käsitellään ennen hyötykäyttöä ja välivarastoidaan jos hyötykäyttökohteita ei ole välittömästi saatavilla.
Rakennus- ja purkujätteet
Rakentamis- ja purkamistoiminnan yhteydessä muodostuu erityyppisiä rakennus- ja purkujätteitä, kuten esimerkiksi betoni- ja tiilijätettä, puuta, metallia, lasia, keramiikkaa ja purkuasfalttia. Betonijätteet voivat sisältää myös raudoituksessa käytettyä rautaa. Käsittelynä betoni- ja tiilijätteille voi olla esimerkiksi murskaus ja seulonta. Betoni- ja tiilijätettä voidaan tarvittavan käsittelyn jälkeen hyödyntää esimerkiksi maanrakentamisessa tai alueella. Jätteistä voidaan myös jalostaa raaka-aineita betoni- ja tiiliteollisuutteen. Jätteen joukosta erotettavat metallit ja muut hyödyntämiskelpoiset jakeet toimitetaan hyötykäyttöön.
Keramiikka- ja posliinijätettä ovat esim. kaakelit, lavuaarit, altaat, klinkkerit ja laatat. Lasijätettä muodostuu pääasiassa rakennusten purkamisen yhteydessä. Lasijätettä voidaan jalostaa edelleen kiviainestuotteiden raaka-aineiksi, uusiotuotteiksi ja hyödyntää maarakentamisessa tai sitä voidaan hyödyntää esim. rakentamisessa murskattuna.
Purkuasfalttia muodostuu asfaltin poistamisesta tie- ja katurakenteista tai kenttäalueilta. Purkuasfalttia voidaan hyödyntää mm kierrätysasfaltin valmistuksessa tai suoraan maarakentamisessa. Ennen hyödyntämistä purkuasfalttia tarvittaessa murskataan ja seulotaan.
Materiaalihyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja ovat sellaiset materiaalit, jotka voidaan tarvittavan käsittelyn jälkeen toimittaa hyödynnettäviksi materiaalina, kuten metalli, paperi, muovi ja kartonki.
Energiahyötykäyttöön toimitettavilla materiaaleilla tarkoitetaan sellaisia jätteitä, joita ei voida hyödyntää materiaaleina, mutta joista voidaan tuottaa energiaa voimalaitoksilla. Tällaisia materiaaleja voivat olla esim. puujätteet, rakennusjätteet sekä muovit. Energiahyödyntämisessä otetaan talteen ja käyttöön jätteen sisältämä energia. Materiaali- ja energiahyötykäyttöön toimitettavat materiaalit tarvittaessa käsitellään kierrätyspuiston alueella, minkä jälkeen ne toimitetaan raaka-aineina jatkojalostukseen tai polttoaineina energiahyötykäyttöön.
Metsätähteet ja vastaavat energiajakeet
Alueelle vastaanotetaan ja sieltä toimitetaan edelleen energiahyötykäyttöön kiinteän polttoaineen terminaalin alueelle vastaanotettavia metsähakkeita, risuja, kantoja ja muita metsäteollisuuden puuperäisiä sivutuotteita tai jätteitä.
Lähde: Ympäristövaikutusten arviointiselostus/Sweco Ympäristö Oy & Vahanen Environment Oy
Mitä lyhenne BAT tarkoittaa?
BAT (Best Available Techniques) tarkoittaa parhaita käytössä olevia, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla ympäristöhaitat pidetään mahdollisimman pieninä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
• käytössä on nykyaikaiset laitteet ja menetelmät
• päästöt ja haitat minimoidaan
• toimintaa kehitetään jatkuvasti
• ympäristövaikutuksia seurataan säännöllisesti
• kaikki jätteiden käsittely tapahtuu ympäristöluvan mukaisesti.
BAT-vaatimus koskee kaikkea jätteiden käsittelyä: mm. murskausta, seulontaa, lajittelua, varastointia ja välivarastointia.
Mahdolliset ympäristöhaitat ja BAT-ratkaisut
Pöly: syntyy murskauksessa, seulonnassa ja maa-ainesten käsittelyssä.
BAT-ratkaisut:
• kastelujärjestelmät
• pölynsidonta-aineet
• katetut kuljettimet ja varastot
• päällystetyt käsittelyalueet.
Melu: syntyy työkoneista, murskaimista ja kuljetuksista.
BAT-ratkaisut:
• meluesteet ja -vallit
• koneiden sijoittelu suojaisiin kohtiin
• hiljaisemmat laitemallit
• työaikojen rajoitukset.
Hajut: voi syntyä orgaanisista jätteistä. Kierrätysalueella ei käsitellä biojätettä.
BAT-ratkaisut:
• nopea käsittely
• materiaalien peittäminen tai käsittely halleissa
• varastointiaikojen rajoittaminen
• tarvittaessa hajunpoistojärjestelmät.
Vesistövaikutukset: sadevesi voi kulkeutua käsittelyalueiden läpi ja likaantua.
BAT-ratkaisut:
• tiiviit kenttärakenteet
• hulevesien keräys ja puhdistus
• selkeytys- ja suodatusjärjestelmät.