Alhainen ajonopeus auttaa, kun musta jää yllättää


Musta jää muodostuu usein samoihin paikkoihin. Erityisesti sillat, rampit ja muut alueet, joiden alla ei ole lämmittävää maaperää voivat olla vaarallisen liukkaita. Nämä kohdat jäätyvät ensimmäisinä, vaikka tiet olisivat muuten kuivia.

– Musta jää on siitä kinkkinen, että sitä on vaikea havaita. Kannattaakin painaa ne paikat mieleen, joissa joskus on huomannut olevan mustaa jäätä ja varautua siihen, että ne saattavat olla liukkaita tänäkin vuonna, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Pasi Pohjonen muistuttaa.

Huonolla kelillä alhaisempi nopeus auttaa

Ennakointi on paras tapa varautua vaihtuviin tai haastaviin keliolosuhteisiin. Tarkista ennen ajoa sääennuste, varaa riittävästi aikaa ja varmista, että autossa on keliin sopivat renkaat. Ajon aikana laske rohkeasti nopeutta silloin, kun keli sitä vaatii ja riski kohdata mustaa jäätä on olemassa.

– Musta jää on riskitekijä liikenteessä, mutta se ei itsessään aiheuta yhtään onnettomuutta. Mahdollisen pidon menettämisen aiheuttaa kuljettaja itse omalla toiminnallaan – tai usein toimimattomuudellaan, jos ei sopeudu kelin vaatimuksiin. Renkaiden pito ei häviä itsestään liukkaallakaan kelillä, korostaa Pohjonen.

Ennakoi musta jää

Liukkaimmillaan tie on ilman lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Pitävyys voi vaihdella suuresti lyhyelläkin matkalla. Jos kosteaa ja pilvistä iltaa tai yötä seuraa kuulaan kirpeä aamu, ilma jäähtyy nopeasti ja tien pinnalle voi hyvin pikaisesti muodostua ohut, ja läpinäkyvä jääkalvo, josta käytetään nimitystä musta jää. Joskus mustaa jäätä voi muodostua myös pakkasella ilman lämmittäessä tien pintaa, jolle hetkellisesti muodostunut vesi jäätyy nopeasti jäisen maanpinnan takia.

– Kaarteisiin tulee ajaa maltillisella nopeudella ja nopeita ohjausliikkeitä tulee välttää, ohjeistaa Pohjonen.
– Huonolla kelillä kannattaa unohtaa ohittaminen. Ajomatkan turvallisuutta lisää, kun varaa siihen riittävästi aikaa, unohtaa kiireen, eikä roiku edellä ajavan puskurissa, Pohjonen jatkaa.

Tiirismaan luonnolle suurin uhka on virkistyskäyttö

Hollolan kunnan EHLA Kunta-Helmi -hankkeessa selvitettiin Tiirismaan ja Pyhäniemenlahden luonnonsuojelualueiden luonnontilaa ja hoitotoimenpiteiden tarvetta. Kohteina olivat Tiirismaalla Pirunpesä, Soisalmensuo ja Puronvarsilehto sekä Pyhäniemenlahdessa Myllymäen luonnonsuojelualue.

Luonnontilan arvioinnin tulokset

Selvitysten mukaan kaikkien kohteiden luonto on hyvässä kunnossa, eikä merkittäviä hoitotoimenpiteitä havaittu. Positiivista oli, että kaikilla alueilla tehtiin runsaasti havaintoja linnuista ja lepakoista. Sen sijaan liito-oravasta ei ole saatu havaintoja vuoden 2013 jälkeen, mikä kertoo lajin taantumisesta Lahden seudulla jo yli vuosikymmenen ajan.

Virkistyskäytön vaikutukset

Pirunpesän ja Soisalmen alueilla havaittiin virkistyskäytön vaikutuksia luontoon. Näillä alueilla kasvillisuus ja eläimistö olivat selvästi vähemmän monipuolisia ja tiheitä verrattuna kahteen etäämmällä sijaitsevaan kohteeseen. Tästä huolimatta esimerkiksi lepakoiden aktiivisuus oli yllättävän runsasta. Tätä halutaan vahvistaa myös jatkossa, ja metsänkäytön toimenpiteissä on otettu huomioon alueiden luontoarvot sekä niiden väliset yhteydet.

Alueiden virkistyskäyttöä pyritään ohjaamaan entistä selkeämmin opastetuille reiteille ja näin kulumista pyritään rajaamaan reittien ulkopuolella.

Viime vuoden toukokuusta (2024) tämän vuoden lokakuun loppuun (2025) kestänyt hanke sai rahoitusta Kunta- ja Järjestö-Helmi -erityisavustuksesta, jonka myönsi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tiirismaan Puronvarsilehdon luonnonsuojelualue on hyvässä luonnontilassa. (Kuva: Teppo Häyhä 2024).