Luhdanjokivarren suojelualueiden helminauha täydentyi

Luhdanniityn laajennusta tuki digitaalinen insinööritoimisto Nitor 10 000 euron lahjoituksella, joka mahdollisti uuden metsäpalstan liittämisen osaksi Luhdanniityn suojelualuetta. Lahjoitus on osa Nitorin jatkuvaa vastuullisuustyötä ja edistää yrityksen positiivista vaikutusta ympäristöön oman liiketoiminnan ulkopuolella.

– Luhdanjoen alueen tulvaniityt ja luhtamaisemat ovat ainutlaatuisia suomalaisia luontotyyppejä. On kunnia saada olla mukana turvaamassa näitä elinvoimaisia ympäristöjä ja mahdollistamassa suojelualueen laajennusta. Luonnonperintösäätiön työ mahdollistaa konkreettisen vaikutuksen, joka näkyy jo nyt ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen, Nitorin vastuullisuusjohtaja Ari Koli kertoo.

Ostettu alue rajautuu Luhdanjokeen ja sijoittuu Luonnonperintösäätiön aiempien Luhdanniityn palstojen väliin. Luhdanjokivarsi on lähes kolmen kilometrin pituinen tulvaniittyjen ja luhtarantojen mosaiikki, joka on muodostunut jyrkkärinteiseen murroslaaksoon. Luhtien ohella alueella kasvaa muun muassa ruokohelven ja mesiangervon luonnehtimia tulvaniittyjä.

Laajennusalueen rantavyöhyke on puutonta, ruovikkoista ja mutkittelevan joen muovaamaa. Kangasmetsäalueella kasvaa kookkaita haapoja ja kuusia. Puuston lajisto ja ikärakenne vaihtelevat, ja lahopuuta on sekä maa- että pystypuina yli kymmenen kuutiota hehtaarilla. Aluskasvillisuudessa esiintyy lehväsammalia, käenkaalia, sini- ja valkovuokkoja sekä harvakseltaan näsiää.

Myyjien mukaan alue oli heille tärkeä paikka, jossa vietettiin aikaa vuosien varrella – jopa yksi juhannus asuntovaunussa. Alueella vierailtiin usein, ja pienet lapset kulkivat mukana joko kantorinkassa tai pulkassa. Myyjät ovat iloisia siitä, että alue päätyy Luonnonperintösäätiön kautta suojeluun, ja että Luhdanniityn linnut ja muut eläimet saavat uuden, pysyvän turvapaikan. Laajennuksen myötä Luhdanniittyyn voidaan tuoda myös laiduneläimiä hoitamaan perinneympäristöä.

Luhdanniityn laajennuksen lisäksi jokilaakson suojelualuekokonaisuus kasvoi Aholan luhdalla, noin hehtaarin kokoisella jokivarsialueella, jonka säätiö vastaanotti lahjoituksena Antero Aholan perikunnalta. Ahola oli kiinnostunut luonnosta ja eläimistä, harrasti lintujen kuvaamista ja siirsi kiinnostuksen luontoon myös lapsilleen. Perikunta iloitsee siitä, että Aholan luhta pääsee osaksi Luhdanjoen suojelualueiden mosaiikkia. Noin puolen kilometrin päässä Aholan luhdasta sijaitsee Lahden kaupungin omistama 8,7 hehtaarin suojelualue ja Luhdanjoen lintutorni, josta on havaittu 178 lintulajia.

Aholan luhta rajautuu lehtometsään, josta Luonnonperintösäätiön alueen puolella on pieni kulmaus. Alue on kuusi- ja haapavaltaista, ja pensaskerroksessa kasvaa tuomea. Alueelta löytyy myös märkää avo- ja pensaikkoluhtaa, josta vielä 1950-luvulla haettiin karjalle heiniä.

Luhdanjoen laakso kuuluu Helmi-keskittymään, eli se on monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi tunnistettu aluekokonaisuus, jossa on hyvät edellytykset elinympäristöjen ennallistamiselle ja hoidolle. Luonnonperintösäätiön uudet luhdat vahvistavat jokilaakson ekologisia yhteyksiä ja lisäävät luonnon elinvoimaa tulvivan joen vuodenaikaisen rytmin mukaisesti. Pala kerrallaan rakentuu yhä vahvempi turvaverkko kosteikkojen, luhtien ja jokivarsimetsien monimuotoisuudelle.

LISÄTIETOA:
Vilma Kaukoranta, Luonnonperintösäätiö, suojelupäällikkö
vilma.kaukoranta@luonnonperintosaatio.fi, p. 050 400 7477
Juho Hakkarainen, Luonnonperintösäätiö, viestintäjohtaja
juho.hakkarainen@luonnonperintosaatio.fi, p. 0400 977 886

Luonnonperintösäätiö on kalastaja Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Aholan luhta. Kuva: Vilma Kaukoranta.

Laadukkaat ja terveelliset oppimisympäristöt erityisen tärkeitä kuntalaisille

Vastaajina oli oppilaita, huoltajia, henkilöstöä sekä kuntalaisia ilman suoraa asiakkuutta sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen palveluissa. Suurin vastaajaryhmä oli huoltajat (498 vastaajaa). Ikäjakaumassa korostuivat 30–40 -vuotiaat (404 vastaajaa) ja 45–64 -vuotiaat (233 vastaajaa).

Vastaajaryhmien välillä pieniä eroja

Kysely kartoitti näkemyksiä varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä vapaa-aikapalveluista. Vastaajaryhmien välillä oli jonkin verran eroja, mutta pääosin tulokset ovat kaikkien ryhmien osalta samansuuntaisia. Oppilaat arvioivat monia asioita hieman vähemmän tärkeiksi kuin muut ryhmät. Huoltajat ja henkilökunta pitävät useimpia asioita erittäin tärkeinä.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu korostui

Tulosten perusteella kuntalaiset pitävät erityisen tärkeinä laadukkaita ja terveellisiä oppimisympäristöjä, kohtuullisia opetusryhmäkokoja sekä palvelujen hyvää saavutettavuutta. Myös vapaa-aikapalvelujen nähdään tukevan kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Vastaajat korostivat erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua. Tärkeimmiksi arvioidut väittämät (keskiarvo):

  • Terveellinen ja monipuolinen oppimisympäristö (5,8)
  • Opetusryhmän enimmäiskoko 24 oppilasta (5,7)
  • Varhaiskasvatuksen piha-alueiden soveltuvuus eri-ikäisille lapsille (5,6)
  • Varhaiskasvatuspaikan sijainti lähellä kotia (5,5)
  • Koulun välituntialueilla on mahdollisuus monipuoliseen välituntitoimintaan (5,5)

Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä, että varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen koulupolun. Kyselyn perusteella vapaa-aikapalvelut nähdään tärkeänä osana kuntalaisten hyvinvointia. Erityisesti vapaa-aikapalvelujen koettiin lisäävän yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Tuloksia käsitellään palvelusuunnitelman valmistelussa kevään 2026 aikana ja niistä viestitään kunnan kanavissa.

Lisätietoja:
Kim Strömmer, sivistys ja hyvinvointijohtaja