72 tuntia-koulutukset innostivat kuntalaisia varautumaan

Kunnan järjestämät 72 tuntia-varautumiskoulutukset kokosivat alkuvuodesta yhteen runsaasti asukkaita sekä yhdistystoimijoita opettelemaan omatoimista varautumista arjen häiriötilanteisiin. Koulutuskiertue tavoitti yhteensä 153 kuntalaista. Koulutukset järjestettiin yhteistyössä hankkeen kautta perustettujen kyläturvallisuusryhmien kanssa.

Koulutusten tavoitteena oli lisätä kuntalaisten valmiuksia selviytyä kolmen vuorokauden ajan erilaisissa häiriötilanteissa, kuten sähkökatkoissa ja vesihuollon häiriöissä. Osallistujat pääsivät perehtymään muun muassa kotiin koottavan varautumispaketin sisältöön, viestinnän ja tiedonhankinnan keinoihin sekä henkiseen kriisinkestävyyteen häiriötilanteissa.

– Koulutuksissa keskustelua herätti erityisesti se, kuinka tällä hetkellä on varautunut arjen häiriötilanteisiin. Esimerkiksi ruoanlaitto ja lämpimänä pysyminen kolmen vuorokauden sähkökatkon aikana talvipakkasilla herätti luoviakin ratkaisuja ilmoille. Koulutukset olivat hyvä muistutus siitä, kuinka monipuolinen arjen apuri kotivara osaa varautumisessa olla, kertoo hankekoordinaattori Tea Sissonen.

Koulutus sisälsi käytännön harjoituksia, keskustelua sekä erilaisten esimerkkitilanteiden läpikäyntiä. Tilaisuuksissa oli mahdollista tutustua myös kyläradioauton toimintaan osana varaviestintäverkkoa häiriötilanteissa. Osallistujat kiittelivät erityisesti selkeitä ohjeita ja konkreettisia vinkkejä, joita voi soveltaa heti omassa arjessa.

Kunta jatkaa varautumisteeman edistämistä hankkeen kylissä myös tänä vuonna. Tulossa on lisää koulutuksia sekä materiaaleja, joiden avulla jokainen voi parantaa omaa ja yhteisönsä resilienssiä.

Lisätietoa varautumisesta löytyy 72 tuntia-verkkosivuilta sekä kunnan viestintäkanavista.

Faktalaatikko: Mitä 72 tuntia-varautumissuositus tarkoittaa?

72 tuntia on viranomaisten suositus omatoimisesta varautumisesta. Sen tarkoitus on turvata kotitalouden pärjääminen kolmen vuorokauden ajan tilanteessa, jossa häiriö aiheuttaa palvelujen, sähkön, veden tai lämmön keskeytymisen.

Mitä kotona olisi hyvä olla?

  • Vettä 2–3 litraa per henkilö per vuorokausi
  • Riittävästi ruokaa, joka säilyy huoneenlämmössä
  • Lääkkeet ja ensiaputarvikkeet
  • Paristokäyttöinen radio ja varaparistoja
  • Taskulamppu ja tulentekovälineet
  • Varavirtalähde
  • Hygieniatarvikkeita
  • Lemmikkien tarpeet

Mihin tilanteisiin varaudutaan?

  • Sähkökatkot
  • Vesihuollon häiriöt
  • Myrskyt ja tulvat
  • Pitkät pakkasjaksot tai helleaallot
  • Tietoliikenteen häiriöt
  • Laajemmat yhteiskunnalliset häiriöt

Tea Sissonen, hankekoordinaattori, Hollolan kunta

On aika hakea isänpäiväkunniamerkkiä

Viime vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa valtiollinen kunniamerkki ansioituneille iseille; kunniamerkin sai 48 henkilöä. Kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. 

Isänpäivänä jaettavat kunniamerkit myönnetään henkilöille, jotka ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä. 

Nyt on käynnistynyt vuoden 2026 isänpäiväkunniamerkkien haku. Tasavallan presidentti luovuttaa Ritarikuntien myöntämät kunniamerkit isänpäivänä 8.11.2026 valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto. 

Kansalaisten ja yhteisöjen tulee tehdä ehdotuksensa kunniamerkin saajasta Lupa- ja valvontavirastoon. Isänpäiväkunniamerkin hakeminen on maksutonta, kuten ovat myös isille jaettavat mitalit.  

Kuka voi saada isänpäiväkunniamerkin? 

Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä.

Esimerkillisen kasvatustyön sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisen lisäksi kunniamerkin perusteluna voi olla laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä. 

Kuka voi ehdottaa isänpäivänkunnianmerkkiä? 

Omat lapset voivat tehdä kunniamerkkiehdotuksen. Silloin siihen tulee sisältyä vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, esim. kasvatti-, sijais- tai tukiperheen isälle, ehdotukselle olisi lisäksi eduksi puoltokirje perheen hyvin tuntevalta, perheessä asuneelta lapselta.  

Myös muut omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia kunniamerkkiehdotusten osalta, mutta tällöin ehdotuksen tekijänä tulee olla viranomainen, järjestö tai muu yhteisö. Omaisten, tuttavien ja naapureiden tulee siis olla yhteydessä tahoon, joka voisi tehdä ehdotuksen. 

Mihin Lupa- ja valvontavirasto kiinnittää huomiota esityksessään sosiaali- ja terveysministeriölle?  

Saamiemme kunniamerkkiehdotusten pohjalta teemme sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen mitalin saajista. 

Esityksessämme ministeriölle huomioimme, että kunniamerkin saajaehdokkaat edustavat tasapuolisesti isiä ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Otamme kunniamerkkiesityksessämme myös huomioon tasapuoliset alueelliset jakaumat.  
Miten isänpäivän kunniamerkkiä haetaan? 

Isänpäivän kunniamerkkiehdotukset tulee tehdä Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä.

Kunniamerkkiesitykset liitteineen tulee toimittaa alkuperäisinä allekirjoitettuna ja kahtena kappaleena kirjepostilla viimeistään 16.3.2026 Lupa- ja valvontaviraston kirjaamoon. Osoite on:
Lupa- ja valvontavirasto
Kirjaamo
PL 20
13035 LVV