Koululaiset pohtivat koulutiensä liikenneturvallisuutta

Koululaiset olivat valmistelleet ja selvittäneet etukäteen koulujensa vaaranpaikkoja Liikenneturvan vaaranpaikkakartoitusohjeiden mukaan. Vaaranpaikkakartoitusten perusteella voidaan tunnistaa hankaliksi tai vaarallisiksi koettuja paikkoja sekä pohtia parannusehdotuksia.
Ja vaaranpaikkoja koululaiset olivat löytäneet. Monessa esityksessä nousi esille nopeusrajoituksista piittaamattomat autot. Myös koulujen välituntipihoilla oleva saattoliikenne huolettaa niin koululaisia kuin aikuisia useammassakin koulussa.
– Moni koululainen joutuu tulemaan taksilla kouluun, koska 12-tien ylitys on vaarallinen. Alikulku lisäisi turvallisuutta, Hämeenkosken koululaiset vihjasivat.
Taksilla liikkuvat ovat koululaisten mukaan kokeneet turvattomuutta myös taksissa, jossa pitäisi muistaa huolehtia turvavyön käytöstä sekä omalla paikalla olemista ajon aikana.

Pyhäniemessä yli 30 vaaranpaikkaa

Pyhäniemessä oltiin kyselty muilta koululaisilta liikenteen vaaranpaikoista ja kyselyn perusteella tietoon tuli peräti yli 30 vaarallista paikkaa.
Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Pyhäniemen koulun lähellä oleva jyrkkä mäki, koulun piha-alueella kulkevat linja-autot ja henkilöautot. Lisäksi vaaralliseksi paikaksi koettiin Hollolan kotiseutumuseon esinemuseon kulman mutka, josta tuleva auto voi yllättää kulkijan.
Paimelan koululaiset olivat kyselleet myös vanhemmilta vaaranpaikkoja ja esille nousivat liian lujaa ajavat linja-autot sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä liian läheltä ohittavat koulukyydit.
Heinsuon koululaiset toivoivat suojateiden eteen töyssyjä, liian nopeiden ajonopeuksien hillitsemiseksi.
– Myös jalkakäytävillä ajelevat mopoilijat pitäisi saada kuriin, Heinsuolla toivotaan.

Kovaa ajavat autot huolestuttava

Kalliolan sekä Salpakankaan koululaisten havaitsemissa vaaranpaikoissa on risteyksissä isoja pensaita ja puskia, jotka estävät autoilijoilta näkemästä kulkijoita. Sekä Kalliolassa että Salpakankaan koulun lähellä ajetaan kovaa ja koululaiset toivovatkin varoitusmerkkejä lisää lapsista ja puskien poistoja risteyksistä.
Tiilikankaalla koetaan rekkarallin olevan niin kovaa, että koulumatkalla kulkeminen ei tunnu turvalliselta.
Paikalla olleet viranhaltijat kiittivät koululaisia huomioista ja vaaranpaikkojen listaamisesta.
– Muun muassa pihasuunnittelun tärkeys jäi pohdituttamaan, sillä välituntialueelle ei saisi muodostua yhtään vaaranpaikkoja, totesi kunnanjohtaja Päivi Rahkonen esityksestä.
Samaa mieltä oli kiinteistöpäällikkö Arto Nuuttila.
– Autot eivät kuulu lasten piha-alueille, tähän täytyy kiinnittää huomiota.
– Kiitos oppilaille ja opettajille hyvistä huomioista liikenneturvallisuuteen liittyen, esitykset toivat meille tärkeää tietoa, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer totesi.

112-sovellus on hyödyllinen
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Mari Ukkonen kertoi, mitä turvallinen koulutie sisältää.

Suurin osa Ukkosen kertomista asioista oli hyvin koululaisten hallussa.
– Kuka tietää, mitä kuuluu turvalliseen koulumatkaan, Ukkonen kysyi ja kaikki paikalle saapuneet koululaiset nostivat käden ylös.
– Saa sanoa ihan vapaasti, Ukkonen kehotti koululaisia.
– Heijastin, valot polkupyörässä ja pyöräilykypärä ja tarkkavaisuus, koululaiset luettelivat.
Näiden lisäksi liikenneturvallisuuteen vaikuttavat raskas liikenne ja hälytysajoneuvot. Myös kännykät vievät paljon huomiota liikenteestä.
– Kännykkään liittyy kuitenkin positiivisesti se, että 112-sovellus puhelimissa lisää turvallisuutta esimerkiksi, jos on eksynyt, niin sovelluksen kautta voi lähettää vanhemmille karttatiedon, Ukkonen sanoi ja kehotti kaikkia lataamaan vanhempien luvalla sovelluksen puhelimiin.
Ukkonen muistutti myös auttamisvelvollisuudesta, joka on lain mukaan jokaisella hätätilanteen sattuessa.

Lapset haastattelivat kunnanjohtajaa

Viime viikolla aamupiiriin oli kutsuttu vieraaksi kunnanjohtaja, jolle lapset esittiviät erilaisia kysymyksiä. Lapsia kiinnosti muun muassa mitä kunnanjohtaja tekee töissä.
– Välillä komentelen, että asiat hoituvat. Täytyy huolehtia, että palvelut pelaavat ja jokainen saa sellaisia palveluita, joita tarvitsee, Rahkonen vastasi.
Vastaus ei ihan täysin tyydyttänyt lapsia, vaan kunnanjohtaja sai jatkokysymyksen eli mitä ne palvelut ovat.
– Esimerkiksi varhaiskasvatus eli päivähoito on kunnallista palvelua. Kun kasvatte ja menette kouluun, niin sekin on kunnallista palvelua. Näistä palveluista pidetään huolta niin, että ne ovat hyvässä kunnossa.
Kunnanjohtajan työn lisäksi lapsia kiinnosti kovasti teams-kokouksessa ruudussa välilä vilahtanut kunnanjohtajan koira, sen rotu, nimi ja ikä.
– Koirani nimi on Manu ja se täytti juuri 2 vuotta. Manu on Bichon frisé, Rahkonen kertoi.
Myös kunnanjohtajan lempiväri kiinnosti yhtä hoitoryhmää.
– Välillä se on punainen, välillä sininen, ihan miltä minäkin päivänä tuntuu, se vaihtelee.

Kunnanjohtajan lempilaulu paljastui

Päiväunet ja niiden ottaminen kiinnostivat myös kovasti, mutta päiväuinia kunnanjohtaja ei ehdi työpäivänä ottamaan.
– Päivänokoset täytyy säästellä viikonloppuun, hän vastasi.
Lapsille selvisi myös , milloin kunnanjohtajalla on karkkipäivä ja se on lauantaisin.
– Entä mikä on sinun lempilaulu, Salpakankaan päiväkodin ryhmän pojat halusivat vielä tietää.
Ja lasten yllätykseksi ja iloksi kunnanjohtajan yksi lempilauluista on aivan sama laulu, kun heidänkin.
– Kyllä minä tykkää Käärijän ”Cha cha chasta”, Rahkonen paljasti.

Kunnanjohtajan haastattelun lisäksi Digisoppa sisälsi ystävyysjumppaa vahvuusvariksen kanssa. Vahvuusvaris kehotti lapsia liikkumaan musiikin tahtiin, jos on ottanut kaverin huomioon, puhunut ystävällisesti ja on kannustanut kaveria. Kaikki lapset pääsivät tanssahtelemaan.
Lisäksi kartalle, josta etsittiin ensin Hollolan sijainti, merkattiin viikon säätila, joka sisälsi niin lumisadetta, aurinkoa kuin vesisadetta.

Digitaalinen aamupiiri osallistaa lapsia

Digitaalinen aamupiiri on varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetussuunnitelman mukaisa toimintaa. Kyseessä on monipuolinen digitaalinen oppimisympäristö, joka on kaikkien saatavilla.
Digitaalinen aamupiiri mahdollistaa lasten digitaitojen yhdenvertaistamisen, kehittää aikuisten digitaitoja sekä lisää lasten osallisuutta.