Salpakierto: Yllättikö omenasato? – Toimita ylijäämäomenat maksutta lajitteluasemalle

Syksyn omenasadosta on tullut erittäin runsas ja omenapuut notkuvat suuren omenasadon vuoksi. Omenia onkin monin paikoin yli oman tarpeen ja ylimääräisten omenoiden hävittäminen on voitu kokea haastavaksi.

Itselle ylimääräisiä omenoita kannattaa aina tarjota esimerkiksi naapureille, lähialueen kouluille tai metsästysseuroille ja näin vähentää ruokahävikkiä.

Omenapuiden alle tipahtaneet omenat ja muut ylijäämähedelmät kuten luumut ja päärynät on tärkeää kerätä mahdollisimman pikaisesti pois, jotta ne eivät jäisi rottien ja muiden jyrsijöiden ravinnoksi. Pieniä määriä syömäkelvottomia omenoita, omenankuoria ja karoja voi laittaa kiinteistön biojäteastiaan tai ruokajätteelle tarkoitettuun kompostoriin.

Jätehuoltomääräysten mukaan jätettä saa olla 140 litraisessa astiassa enintään 40 kg ja 240 litran astiassa enintään 60 kg. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä omenat ovat painavia ja tavanomainen biojätekin painaa jo jonkin verran ja niiden tulee mahtua astiaan omenoiden kanssa. Älä siis ylitäytä biojäteastiaa omenoilla!

Jäteastiaan lajitellut omenat tulee pakata kuten muutkin jätteet. Tuulettuvaan biojäteastiaan tulisi biojäte pakata paperiseen biojätepussiin.

Puutarhajätteelle tarkoitettuun kompostoriin ei omenoita eikä muutakaan puutarhan ylijäämäsatoa saa laittaa, vaan sinne laitetaan vain lehtiä, heinää ja risuja sekä naatteja.

Salpakierto vastaanottaa omenoita maksutta lajitteluasemilla

Mikäli pilaantuneita omenoita tulee suuria määriä, ne kannattaa toimittaa Salpakierto Oy:n lajitteluasemille, jossa ne vastaanotetaan maksutta.

Lajitteluasemilla puusta pudonneet ylijäämähedelmät, kuten luumut, päärynät ja omenat, myös mädäntyneet ja muumiotautiset lajitellaan haravointijätteeseen. Lahden lajitteluasema PILLERIn haravointijätekentällä on oma lajittelualue ylijäämähedelmille. Muovisäkkeihin pakatut omenat tulee tyhjentää säkeistä paikan päällä.

Lajitteluasemille tuodut omenat hyödynnetään biokaasu- ja kompostointilaitos Labio Oy:llä yhdessä haravointijätteen kanssa.

Ylijäämähedelmiä vastaanotetaan vain lajitteluaseman aukioloaikoina, joten muistathan tarkistaa oman lajitteluasemasi aukioloajan ja jätteiden vastaanotto-ohjeistuksen ennen kuin lähdet liikkeelle!

Kärkölässä, Myrskylässä ja Pukkilassa on omat vastaanottopisteet risu- ja haravointijätteille. Näihin pisteisiin ei saa viedä puusta pudonneita hedelmiä, vaan nämä tulee toimittaa lajitteluasemille.

Lajitteluasemien ja puutarhajätteiden vastaanottopisteiden tiedot löydät osoitteesta salpakierto.fi -> jätteen vastaanotto.

Lisätietoja antaa:
Salpakierto Oy:n vastaanotto- ja käsittelypäällikkö Pekka Kilpeläinen, puh. 050 071 4687

Salpakierto Oy on 9 kunnan omistama osakeyhtiö, joka huolehtii jätelain mukaisista yhdyskuntajätehuollon palvelutehtävistä omistajakuntiensa alueella. Tehtäviin kuuluvat kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden vastaanotto, käsittely, jäteneuvonta, jätehuollon suunnittelu ja kehittäminen sekä jätteenkuljetus kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on osa Lahden kaupunkikonsernia.

Tiina Riikonen on vuoden 2024 Hollolan Holosuu.

Riikonen kertoo retkeilyn olevan oma päälaji.
-Se, millä minä sitä teen, niin ympäri vuoden jollain tavalla tulee retkeiltyä. Täysin oma päälajini on pyöräsuunnistus, Riikonen toteaa.
Riikosella onkin useampia mitaleja lajista. Viimeisimmäksi kultamitali sekä kaksi hopeamitalia pyöräsuunnistuksen veteraanien MM-kisoista.

Kuntalaiset ehdottivat

Tänä vuonna Holosuun valitsi raati kuntalaisten antamien ehdotusten perusteella. Riikosen nimi nousi esille useassa ehdotuksessa. Hänen ansioikseen nousivat muun muassa aktiivinen työ luontoliikunnan parissa sekä ammatillisesti että vapaaehtoistyön kautta. Lisäksi esille oli nostettu Riikosen sisukkuus ja sitkeys kaiken kansan monipuolisen retkeilyn kehittäjänä ja toimijana.
Perusteluissa todettiin myös, että Riikonen on kova puhuja, mutta kaikki puheet ovat täyttä asiaa.

Luonto on tärkeä

-Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat itselle todella tärkeitä asioita. Olen yrittänyt edistää monin eri tavoin sitä, että muutkin saisivat kokea luonnossa liikkumisen iloa. Luonnossa liikkuminen tuo aina hyvinvointia, sen ei tarvitse olla urheilua tai liikuntaa, vaan se on rauhoittumista, nauttimista ja eri vuodenaikojen kokemista.
Perusteluissa korostui myös Riikonen usko omaan juttuunsa, hän on rehti ja kannustava osaaja sekä reilu ja rohkea persoona.
– Voi olla, että kuulen tästä nimityksestä vielä pitkään, Riikonen nauraa tuore Holosuu-patsas käsissään.

Hollolan kuudes Holosuu on Tiina Riikonen, jolle luonto ja retkeily ovat tärkeitä asioita.
Kuudes Holosuu

Holosuu on vuodesta 2018 kunnan myöntämä kunnianimitys. Nimityksen taustalla on ikivanha perinne, jossa kylät ovat keksineet toisilleen kuvaavia nimityksiä ja niistä on naljailtu toisilleen.
Nykyään positiivisen Holosuu-tittelin saaja on nykyinen tai entinen hollolalainen, joka on persoonallinen, ”mahlottoman kova puhuja” ja esillä oleva kiinnostava henkilö. Hän myös uskoo vahvasti omaan juttuunsa.

Hollolan Holosuut

2018 Ville Haapasalo
2019 Lari Halme
2020 Heikki Mantere
2022 Mari Pantsar
2023 Ilkka Varmavuo
2024 Tiina Riikonen