Kil­piäis­ten­poh­jan mer­kit­tä­vän lin­tu­ve­sia­lueen kun­nos­ta­mi­nen käyn­nis­tyy

Ennallistamisella kunnostetaan linnuille arvokas elinympäristö Kilpiäistenpohjassa. Tekosaaren avulla pyritään palauttamaan naurulokkikanta ja tukemaan alueen muuta linnustoa, kuten erittäin uhanalaista tukkasotkaa.

– Ilman kunnostustoimenpiteitä Kilpiäistenpohjan luontoarvot heikkenevät. Taantumaa on jo havaittu, mutta hankkeen kunnostustoimenpiteillä alueen lintuvesiarvoa parannetaan merkittävästi, sanoo ympäristönsuojelusihteeri Tiia-Maria Mäntynen Lahden kaupungilta.

– Myös alueen asukkaita, koululaisia ja järjestöjä kutsutaan mukaan talkoisiin. Tavoitteena on, että asukkaat pääsevät konkreettisesti vaikuttamaan lähiluontonsa tilaan, Mäntynen kertoo.

Hollola ja Lahti edistävät hanketta yhteistyössä

Kilpiäistenpohja sijaitsee Hollolan ja Lahden rajalla.

– On hienoa, että voimme tehdä kuntarajat ylittävää yhteistyötä, ja että Lahti on lähtenyt vetämään hanketta. Hollolalla on käynnissä läheisen Norolanpellon asemakaavan muutos ja tietoja alueesta voidaan hyödyntää puolin ja toisin, toteaa Hollolan ympäristötarkastaja Mari Pihlaja-Kuhna.

Kevättalvella 2025 käynnistyy myös haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen pienpetojen pyynti. Alueelta pyydetään minkkejä ja supikoiria, mikä tehdään linnuston pesimisen turvaamiseksi ja linnustokantojen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

Allikoita ja kanavia kaivamalla parannetaan alueen vesiekosysteemin tilaa sekä tarjotaan suojaisia pesimäpaikkoja muun muassa viitasammakoille ja sudenkorennoille.

Hankkeesta vastaa Lahden kaupunki. Sitowise Oy:n ympäristöasiantuntijat tukevat hankkeen etenemistä ja suunnitelmien laadintaa.

Lisätietoja:
Lahden kaupunki: Tiia-Maria Mäntynen, ympäristönsuojelusihteeri, tiiamaria.mantynen (at) lahti.fi
Sitowise Oy: Kristiina Kuusisto ja Aliisa Wahlsten, etunimi.sukunimi (at) sitowise.com

Ala-Soramäen alueen kevyen liikenteen väylän suunnitteluprosessi etenee suunnitelmien mukaan

Soramäen omakotiyhdistys ry lähestyi kuntaa tammikuun lopussa yhteistyöehdotuksella, jossa ehdotettiin rakennettavaksi pihakatualueet Paloasemantielle, Yli-Eerolantielle ja muulle Ala-Soramäeksi kutsutulle alueelle.
Omakotiyhdistys pyysi 239 henkilön allekirjoittamalla kirjelmällä muun muassa kuntaa keskeyttämään katualueiden lunastuksen sekä teiden saneeraussuunnitelman alueella. Lisäksi kirjelmässä esitettiin alueen laittamista rakennuskieltoon ja esitettiin kaavan avaamista sekä Ala-Soramäkeen pihakatualueen suunnittelua.

Kunnanhallitus on aikaisemmalla päätöksellään todennut, että alueen asemakaava vastaa asuinalueen tilannetta ja maankäytön ohjaustarvetta eikä kaavoituksen käynnistämiselle ole riittäviä perusteita. Rakennuskielto liittyy kaavaprosessiin, jolloin sille ei myöskään ole perusteita. Asemakaavan toteuttamisen olennaisena osana on katualueiden toteuttaminen kaavan mukaisina ja tämä edellyttää, että ne kuuluvat kunnan omistukseen. Käynnistetty kiinteistönmuodostusprosessi saattaa katualueet kunnan omistukseen ja on edellytys alueen asukkaiden esittämän kadun saneerauksen ja kunnostuksen toteuttamiseksi.

Kaikki Soramäen omakotiyhdistyksen kirjelmässä olleet kysymykset on purettu ja ne on vastattu kunnanhallituksen päätöstekstiin. Kysymykset ja vastaukset voi lukea täältä.

Kunnanhallitus päätti 3. maaliskuuta pidetyssä kokouksessaan, että Paloasemantien, Pätkätien ja Lehmustien sekä Muottikujan ja Yli-Eerolantien välisen kevyen liikenteen väylän suunnitteluprosessia edistetään kunnassa tehtyjen suunnitelmien mukaan.
Suunnitelmiin sisältyy myös katurakenteiden parantaminen.

Puolueeton toimija laskee korvaukset

Kunnan toimissa huomioidaan kaikkia kuntalaisia kohtaan oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus.

Lunastuskorvausten hinnat laskee puolueeton toimija eli Maanmittauslaitos. Kunta maksaa korvaukset.
Tonttien rakennusoikeus lasketaan 1970-luvulla hyväksytystä kaavasta ja silloin tehdyn kaavan mukaisesta tontista, joten tonttien rakennusoikeus ei muutu vaan säilyy ennallaan.

Seuraavaksi hyväksytään katusuunnitelmat. 

Kunnanhallituksen päätös löytyy täältä.