UNESCOn arviointivierailu Salpausselkä Geopark -alueella

Hollolassa käydään läpi mm. luontoreittejä ja kohteita, sekä palveluja ja yrityksiä. Mukana arvioinnissa ovat kunnan edustajat, Salpausselkä Geopark toimihenkilöt, sekä paljon paikallisia toimijoita.

Salpausselkä Geoparkin UNESCO-uudelleenarviointi on käynnissä

Unescon geopark-alueet arvioidaan neljän vuoden välein. Niiltä odotetaan jatkuvaa kehittymistä kansainvälisen geopark-ohjelman laadun varmistamiseksi. Salpausselkä Geoparkin Unesco-statuksen hakuvaiheen arviointi toteutui vuonna 2021, joten kuluvana vuonna on ensimmäisen uudelleenarvioinnin aika. Prosessiin liittyvä vierailu geopark-alueellamme toteutuu 15.-19.7.2025. Aluetta tulee arvioimaan kaksihenkinen Unescon nimittämä tiimi, jonka jäsenet tulevat tällä kertaa Kiinasta ja Kreikasta.

Kansainvälisesti arvokas alue

Salpausselkä Geopark -alue koostuu kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta: Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Padasjoki ja Sysmä. Alue on tunnustettu kansainvälisesti arvokkaaksi: vuonna 2022 se hyväksyttiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon geologisesti merkittävien alueiden verkostoon eli UNESCO Global Geopark -kohteeksi. Arvokas geologinen perintömme on poikkeuksellisen hyvin näkyvissä maastonmuodoissa ja ”veden muovaamassa maisemassa” mm. Lahden ja Hollolan Salpausselällä, Heinolan Vierumäellä toisella Salpausselällä sekä Padasjoella, Asikkalassa ja Sysmässä Päijänteen kansallispuistossa.

Monipuolista kehittämistoimintaa

Unescon geopark-kohteena toimiminen edellyttää kansainvälisesti arvokkaan geologian ohella luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimista sekä alueen erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjautuvaa jatkuvaa kehittämistä mm. kasvatuksen, matkailun ja kansainvälisen yhteistyön saralla. Geoparkien laaja-alainen toiminta perustuu Unescon geopark-ohjelman kriteereihin ja toimintaohjeisiin sekä alueellisiin ja paikallisiin kehittämistavoitteisiin. Kokonaisuutta vetää yhteistyössä kuntien kanssa Salpausselkä Geopark -yksikkö, joka toimii maakunnallisen matkailuorganisaatio Lahti Region Oy:n yhteydessä.

Vierailun aikana arvioijat pääsevät tutustumaan Salpausselkä Geopark -henkilöstön ja kuntien sekä yhteistyötahojen, kuten Geologian tutkimuskeskuksen, Metsähallituksen ja koulutuskeskus Salpauksen, edustajien johdolla geopark-toimintaan ja muutamaan kohteeseen jokaisessa alueen kunnassa. Matkan varrella vieraat tapaavat mm. Geopark-oppaita, kumppaniyritysten edustajia ja Geopark-päiväkodin aikuisia ja lapsia.

Ensimmäisellä arviointikaudella on kehitetty ja vakiinnutettu monipuolista geopark-toimintaa. ”Esimerkiksi paikallisuutta ja kestäviä toimintatapoja korostava yrityskumppaniverkostomme on kasvanut tasaiseen tahtiin, ja tällä hetkellä mukana on 36 alueen toimijaa. Geopark-sateenvarjon alle on perustettu myös alueellinen ympäristökasvatustyöryhmä, varhaiskasvatusohjelmaamme on liittynyt lisää päiväkoteja, ja oppilaitosohjelmamme on pilotointivaiheessa. Yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa on koulutettu Salpausselkä Geopark -oppaita, ja kehittämishankkeiden myötä on muun muassa laadittu alueelle kestävän matkailun suunnitelma ja vesiretkeilykartta sekä edistetty geopark-alueiden kansallista näkyvyyttä ja yhteistyötä. Kunnissa kohteita on kunnostettu ja kehitetty esimerkiksi pitkospuita ja opasteita uusimalla”, Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen kertoo. ”Kaiken geopark-toiminnan perustana on laaja-alainen yhteistyö lukuisten eri toimijoiden kanssa”, Komulainen jatkaa, ja kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyötahoja sekä hankkeiden rahoittajia.

Arvioijat eivät voi vierailun aikana ottaa kantaa arvioinnin tulokseen. Tästä he esittävät näkemyksensä ainoastaan Unescon geopark-neuvostolle raportissaan. Unesco käsittelee uudelleen hyväksynnän heille toimitetun aineiston ja maastoarvioinnin pohjalta. Tuloksena voi olla vihreä tai keltainen kortti. Jälkimmäinen tarkoittaa, että geopark saa listan asioista, jotka pitää laittaa kuntoon kahden vuoden sisällä. Unesco-statusta ei siis voi suoraan menettää. Lopullisen päätöksen tekee Unescon hallintoneuvosto keväällä 2026, jolloin Salpausselkä Geopark toivottavasti hyväksytään jatkamaan Unesco-kohteena myös seuraavan nelivuotisjakson.

Maailmanlaajuinen verkosto

Vuosittain kasvavan, maailmanlaajuisen verkoston muodostavia Unescon geopark-alueita on tällä hetkellä 229, kaikkiaan 50 maassa. Suomessa kohteita on viisi, Salpausselkä Geoparkin lisäksi Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark sekä viimeisimpänä Kraatterijärvi Geopark, joka hyväksyttiin verkostoon keväällä 2024. Alueellisen kehittämistoiminnan lisäksi geopark-organisaatiot edustavat Suomea kansainvälissä verkostoissa.

Unescon geopark-ohjelma on vielä melko uusi asia: se käynnistettiin vuonna 2015. Ohjelman 10-vuotista taivalta juhlistettiin maaliskuussa järjestön päämajassa Pariisissa. Tilaisuudessa korostui geoparkien merkitys Unescon maailmanperintökohteiden ja biosfäärialueiden rinnalla ihmiskunnan yhteisen perinnön vaalijoina ja esille tuojina.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Kati Komulainen, Salpausselkä UNESCO Global Geopark
p. 040 579 9247 kati.komulainen@lahtiregion.fi

Projektiasiantuntija Annariina Keto, Hollolan kunta
p. 044 780 1225

Kuntalaistutkimus: Suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa

Paikallisuuden merkitys näkyy vahvasti myös arjen kokemuksissa: mitä pidempään ihminen on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.
Suomalaisten alueellinen identiteetti on monikerroksinen ja muuttuu ajan myötä. Samaan aikaan kun maakuntaan ja Eurooppaan samaistuminen on vahvistunut, uudet hallinnolliset rakenteet, kuten hyvinvointialueet, etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa. Hyvinvointialueisiin samaistuu tällä hetkellä vain kolmannes suomalaisista.
– Vaikka globalisaatio, muuttoliike ja digitaaliset yhteydet ovat hämärtäneet paikallisuuden merkitystä, oma kunta ja erityisesti oma asuinalue ovat edelleen suomalaisille tärkeitä identiteetin rakennuspalikoita, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.

Kotikunta kolmanneksi tärkein alueellinen samaistumiskohde
Kuntalaisten merkittävimmät alueelliset samaistumiskohteet 2024 Melko tai erittäin paljon samaistuvia, %
1. Suomi (87 %)
2. Pohjoismaat (65 %)
3. Kotikunta/kotikaupunki (56 %)
4. Eurooppa (54 %)
5. Asuinalue (kortteli/naapurusto) (53 %)
6. Maakunta (52 %)
Hyvinvointialueet jäävät vertailussa selvästi muiden alueellisten kokonaisuuksien taakse: vain 33 prosenttia vastaajista kokee kuuluvansa melko tai erittäin paljon omaan hyvinvointialueeseensa.
– Samaistuminen syntyy paikallisuuden ja omakohtaisten kokemusten kautta, ja se vie aikaa, Pekola-Sjöblom arvioi.

Kotikunta tärkeä osa identiteettiä

Kotikuntaansa samaistuvien määrä vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Eniten kotikuntaan samaistutaan Naantalissa (73 %) ja Inarissa (69 %). Myös Tornio (67 %) ja Keitele (64 %) sijoittuivat kärkeen. Hollolalaisista 59 prosenttia samaistuu kotikuntaansa.
Suurista kaupungeista Turku (62 %) ja Vaasa (61 %) erottuvat edukseen. Vähiten samaistutaan Vantaalla, jossa vain 40 prosenttia vastaajista samaistuu kotikaupunkiinsa. Vantaan osalta luku on pienin koko vertailussa mukana olleista kunnista.
Tutkimuskuntien keskiarvo kotikuntaan samaistumisessa oli 56 prosenttia. Isoista kaupungeista keskiarvon tuntumaan asettuvat Espoo, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Mikkeli. Suurissakin kaupungeissa kuitenkin vähintään kaksi kolmesta tuntee vahvaa paikallista samaistumista: joko omaan kaupunkiin, kaupunginosaan tai asuinalueeseen.

Ikä, sukupuoli ja kunnassa asuinaika vaikuttavat samaistumiseen

Tutkimuksessa näkyy selkeä ikäjakauma: mitä vanhempi vastaaja, sitä vahvemmin hän kokee kuuluvansa kotikuntaansa ja asuinalueeseensa.
Esimerkiksi 80 vuotta täyttäneistä jopa 64 prosenttia kokee kuuluvansa vahvasti kotikuntaansa, kun 18–29-vuotiaista näin kokee vain 47 prosenttia. Sama ilmiö näkyy myös asuinalueeseen ja kaupunginosaan samaistumisessa. Nuoremmat kokevat paikallisyhteisöt usein etäisemmiksi.
Tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblomin mukaan tämä kertoo sukupolvien erilaisista kokemuksista paikallisuudesta ja osallisuudesta: – Ikääntyneillä voi olla pidemmät juuret paikkakunnalla, kun taas nuorten elämä liikkuu opintojen, työn ja harrastusten perässä. Siksi kotikunnan merkitys rakentuu eri tavoin eri ikävaiheissa.
Naiset samaistuvat miehiä selvästi useammin kotikuntaansa. Tämä on ymmärrettävää, koska naiset tutkitusti arvostavat kuntapalveluja ja korostavat monia hyvän kotikunnan tekijöitä sekä sujuvan arjen toimintoja enemmän kuin miehet.
Kuntasamaistumisen vahvuus liittyy suoraan asuinaikaan: mitä kauemmin on asunut kunnassaan, sitä vahvemmaksi yhteenkuuluvuuden tunne muodostuu.

Paikallisuus vaikuttaa myös asenteisiin ja luottamukseen

– Kuntasamaistumisella on merkittävää positiivista yhteyttä myös moniin muihin kunta-asenteisiin, esimerkiksi miten tyytyväinen on kuntapalvelujen hoitoon sekä missä määrin tuntee luottamusta kunnan päätöksentekoon ja kuntapäättäjiin, Pekola-Sjöblom toteaa.
Kuntalaisen samaistuminen omaan kotikuntaan tai –kaupunkiin on merkitsevässä positiivisessa yhteydessä mm. kuntapalvelujen hoitoon, kuntalaisten tuntemaan luottamukseen kunnan päätöksentekoa kohtaan, kunnan talouden hoitoon, suorien osallistumistapojen vaikuttavuuteen sekä kiinnostukseen kuntansa kunnallispolitiikasta.
Omaan kotikuntaan paljon samaistuvat ovat myös tyytyväisempiä omaan elämäntilanteeseensa sekä pitävät oman kunnan itsenäisyyttä erittäin tärkeänä eivätkä kannata oman kunnan kuntaliitosta.
Hollolassa 75 prosenttia vastanneista samaistuu paikallisesti kuntaansa. Alueeseen samaistuu 66 prosenttia hollolalaisista.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntasamaistuminen ei ole pelkästään tunne- tai identiteettikysymys, vaan se liittyy suoraan demokratian toimivuuteen:
– Paikallisdemokratian kannalta on myönteistä, että ihmiset kokevat kuuluvansa omaan kotikuntaansa. Kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöönsä, hän seuraa aktiivisemmin kunnallista päätöksentekoa ja uskoo omalla osallistumisellaan olevan merkitystä. Siksi on tärkeää, että kotikuntaan samaistuminen on säilynyt vahvana myös muuttuvassa maailmassa, Pekola-Sjöblom sanoo.