Hollolan kunta selvittää loppuvuoden 2025 aikana sote-keskuksen myyntiä Hemsö Suomi Oy:lle. Mahdollisen kaupan kohteena olisivat kiinteistöosakeyhtiön osakkeet, jotka sisältävät sote-keskuksen rakennuksen, tontin sekä vesi- ja muut liittymät. Nykyiset vuokrasopimukset jatkuisivat kaupan jälkeen sisällöltään muuttumattomina.
Hollolan kunnanhallitus käsittelee asiaa 15.9.2025 ja valtuusto tekee kokouksessaan 22.9.2025 päätöksen siitä, ryhtyykö kunta edistämän rakennuksen myyntiä Hemsö Suomi Oy:n esittämin ehdoin. Mikäli päätös on myönteinen, kunnanhallitus solmii Hemsö Suomi Oy:n kanssa aiesopimuksen, jolla kunta sitoutuu olemaan edistämättä vaihtoehtoisia ratkaisuja vuoden 2025 loppuun saakka.
Hemsö Suomi Oy:n tarjoama kauppasumma on 13,6 miljoonaa euroa.
Osana sote-uudistuksen lainsäädäntöä Hollolan kunta on velvoitettu yhtiöittämään nykyinen sote-keskus ja siirtämään vuokrasopimukset kunnan omistamalle kiinteistöosakeyhtiölle. Vuokrasopimusten sisältö säilyy ennallaan ja siirto tulee toteuttaa vuoden 2026 alkuun mennessä.
Valtuusto päätti marraskuussa 2017 tonttikaupasta tulevaa hyvinvointiasemaa varten. Joulukuussa 2017 valtuusto teki periaatepäätöksen hyvinvointiaseman rakentamisesta sekä vanhan terveysaseman myynnistä Attendo Oy:lle. Hankekaava hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa 2018 ja Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi rakentamiselle poikkeusluvan marraskuussa 2018
Marraskuussa 2019 elinvoimavaliokunta hyväksyi urakan toteuttajaksi Skanska Oy:n sekä 20 vuoden vuokrasopimuksen Hollolan kunnan ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän välillä. Uusi sosiaali- ja terveysasema valmistui Terveystie 2:een marraskuussa 2021.
Vain postin huolellisella lukemisella ja noudattamisella digitaalisen postilaatikon käyttäjä varmistaa tutkimuksen onnistumisen mahdollisimman hyvin. Viranomaisten, muidenkin kuin hyvinvointialueen, viestintä siirtyy yhä enemmän digitaaliseksi. Ensi vuoden alusta suomalaiset viranomaiset toimittavat viestit ensisijaisesti kansalaisten digitaalisiin postilaatikoihin. Digitaalisia postilaatikkopalveluja ovat Suomi.fi, Kivra ja Omaposti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuvantamispalveluissa eli kansanomaisemmin röntgenissä on havaittu, että digitaalisen postilaatikon käyttöön ottaneilta jää herkästi huomioimatta välttämättömiä ohjeita ennen tutkimuksiin saapumista.
Siitä seuraa harmillisia tutkimusten peruuntumisia, viivästyksiä tulosten saannissa ja hoidon aloittamisessa. Lisäksi seurauksena on ylimääräisiä kustannuksia, kuten matkakuluja ja menetettyä työaikaa potilaille, sekä hukkaan menevää laiteaikaa ja henkilöstöresursseja hyvinvointialueelle.
– Digitaalisen postilaatikon käyttöönotto on mahdollisesti tapahtunut jonkun muun kuin terveydenhuollon asioinnin yhteydessä. Silloin käytännön vaikutusten ymmärtäminen myös terveydenhuollosta saapuviin kutsukirjeisiin ja tutkimusohjeisiin saattaa olla puutteellista, osastonhoitaja Kati Tolonen kuvaa tilannetta. Ohjeiden lukeminen on erityisen puutteellista magneetti-, CT- ja ultraäänitutkimusten yhteydessä. – Ohjeiden noudattaminen on välttämätöntä kaikissa kuvantamistutkimuksissa, jotta potilaan turvallisuus ja hyvinvointi voidaan taata mahdollisimman hyvin, Tolonen tähdentää.
Digitaalinen postilaatikko on vielä suhteellisen uusi tuttavuus monelle
Digitaalista postilaatikkoa käyttävälle saattaa olla epäselvää, että viranomaisposti meneekin sähköiseen postilaatikkoon eikä tule perinteisenä paperisena postikirjeenä. Alkuhankaluuksista huolimatta hyvinvointialue kannustaa päijäthämäläisiä ottamaan jonkin digitaalisen postilaatikkopalvelun käyttöön. Varsinkin kun vajaan neljän kuukauden kuluttua viranomaispostit valtakunnallisesti siirtyvät pääasiassa digitaaliseen muotoon.
Hyvinvointialue toivoo erityisesti läheisten ja nuoremman sukupolven neuvovan varsinkin iäkkäämpiä digitaalisen postilaatikon käytön alkuun. Jos esimerkiksi pankkipalvelut hoituvat jo digitaalisesti, myös digitaalisen postilaatikkopalvelun käyttö sujuu vaivattomasti. Myös monet alueen kirjastot ja järjestöt tarjoavat neuvontaa digitaalisten palvelujen käytössä.
Digipostin käyttöasteen nostaminen päijäthämäläisten keskuudessa tuo parhaimmillaan hyvinvointialueelle ja koko Suomen viranomaiskentälle merkittäviä kustannussäästöjä, kunhan postit myös luetaan huolellisesti.
Yhteyshenkilöt Kati Tolonen osastonhoitaja Puh: 044 719 5576
Jarkko Kuisma ict-partner Puh: 044 482 5250
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.
