Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Päijät-Hämeen yläkouluikäiset ovat aiempaa raittiimpia


Hyvinvointikertomukseen kootun tiedon perusteella Päijät-Hämeessä asukkaiden terveyden tilanne on monilta osin heikompi kuin muualla Suomessa, mutta myös myönteistä kehitystä on havaittavissa. Esimerkiksi aivoverisuonitautien esiintyvyys ja mielenterveyden ongelmat ovat laskeneet merkittävästi ja sepelvaltimotautien määrät ovat laskussa. Mielenterveysindeksillä mitattuna Asikkalassa, Hartolassa, Hollolassa, Iitissä, Kärkölässä ja Orimattilassa tilanne on koko maan tasoa parempi.
Myös päihteiden käytössä on havaittavissa hyvää kehitystä.
– Nuorten osalta myönteistä on, että 8.–9.-luokkalaisten raittius on lisääntynyt. Aiempaa harvempi tyttö juo itsensä kovaan humalaan kuukausittain. Myös aikuisilla alkoholin humalahakuinen juominen on vähentynyt, yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Raisa Valve avaa tuloksia.
Alkoholin riskikäyttäjien määrä sen sijaan ei ole laskenut. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan riskikäyttäjiä on työikäisistä miehistä 40 prosenttia ja naisista 25 prosenttia.
Työttömyys ja huoli toimeentulosta vaikuttavat päijäthämäläisiin monella elämän osa-alueella. Mielenterveyteen liittyvät vaikeudet tuovat edelleen haasteita, ja tyytyväisyys elämään ja tulevaisuuden usko ovat matalalla tasolla.

Osallisuuden tunne heikentynyt

Asukkaiden kokemus osallisuudesta on raportin mukaan heikentynyt.
– Alueellamme on tehty monia asukkaiden osallisuutta vahvistavia toimenpiteitä, kuten osallistuva budjetointi, kohtaamispaikkatoiminta, aluekumppanuuspöydät, asiakasraadit, vaikuttamistoimielimien toiminta ja ennakkovaikutusten arvioinnit. Osallisuuden eteen tehdään töitä jatkossakin, Raisa Valve kommentoi.
Käynnissä on esimerkiksi Osallisuuden voima -hanke, jossa tuotetaan tietoa haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvoinnista ja osallisuudesta, ja sen kautta kehitetään hyvinvointialueen osallisuus- ja hyvinvointijohtamista.
Ilon aiheeksi hyvinvointikertomuksessa nousee Päijät-Hämeen elinympäristö, jonka koetaan tarjoavan terveyttä lisääviä tekijöitä.

Tavoitteena ylijäämäinen talousarvio

Aluevaltuusto hyväksyi talouden suunnittelukehyksen, jonka pohjalta laaditaan vuoden 2026 talousarvio. Hyvinvointialueen tavoitteena on 7,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen talousarvio.
– Talousarvion raami on realistinen, mutta edelleen tiukka. Suunnitelma edellyttää erittäin maltillista toimintakulujen kasvua, talousjohtaja Antti Niemi muistuttaa.
Ylijäämäistä tavoitetta haastavat saatava valtionrahoitus, palvelutarpeen kasvu ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet.
Yksi suurimmista talouden tasapainottamistoimista on sadan henkilötyövuoden vähennys, jolla saataisiin 6,7 miljoonan säästöt. Säästöjä haetaan lisäksi vuokrakuluista ja henkilöstön lomapalkkavelan laskusta.
Vaikka ensi vuoden budjetti näyttää ylijäämäiseltä, säästötoimet eivät riitä kattamaan aiempina vuosina kertynyttä alijäämää lain säätämässä määräajassa.
– Tällä hetkellä tavoitteena on saada alijäämä katettua vuoteen 2029 mennessä.

Hyvinvointikertomus 2021-2025

Yhteyshenkilöt

Antti Niemi
talousjohtaja
Puh: 044 482 8071
 
Raisa Valve
Yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja
Puh: 044 482 8055
 
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.  Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.

Aika hakea äitienpäiväkunniamerkkiä vuodelle 2026 – ehdotukset tehtävä 3.11. mennessä

Äitienpäiväkunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein, jonka ritarikunnat myöntävät lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä ansioituneille äideille. Tasavallan presidentti luovuttaa kunniamerkit äitienpäivänä 2026 valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Ehdotukset äitienpäivän kunniamerkin saajasta tulee tehdä  3.11. mennessä siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella ehdotettu äiti asuu. Ehdotus tulee tehdä Ritarikuntien ehdotuslomakkeella sekä sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä:

Käymme saamamme ehdotukset läpi ja teemme sosiaali- ja terveysministeriöille avi-kohtaiset esitykset kunniamerkin saajista noudattaen meille annettuja alueellisia kiintiöitä. Aluehallintovirastojen esitysten perusteella ministeriö tekee kunniamerkkiesitykset ritarikunnille.  
 
Ritarikunnat julkaisevat huhtikuun loppupuolella kunniamerkin saaneiden äitien nimet verkkosivustollaan: Annetut kunniamerkit vuosittain (ritarikunnat.fi)  

Kuka voi saada äitienpäiväkunniamerkin?  

Esityksissämme ministeriölle huomioimme, että kunniamerkin saajaehdokkaat edustavat tasapuolisesti erilaisia äitejä. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Palkittavien äitien alaikäraja on 40 vuotta.  

Esimerkillisen kasvatustyön sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisen lisäksi kunniamerkin perusteluna voi olla laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä.

Kuka voi ehdottaa äitienpäiväkunniamerkin saajaa?

Kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä biologiset ja ei-biologiset lapset voivat ehdottaa äitienpäiväkunniamerkin saajaa.

Ehdotuksen liitteenä tarvitaan tietyissä tapauksissa puoltolausunnot. Niissä tulee olla maininta, että puolto on annettu äitienpäivän kunniamerkkiehdotusta varten. Lisäksi puoltojen tulee sisältää kuvaus ehdokkaan kasvatustyöstä.

Puoltolausunnot tarvitaan seuraavissa tapauksissa:

  • Jos ehdottaja on biologinen lapsi, ehdotukseen tulee sisältyä vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen.  
  •  Jos ehdottaja on ei-biologinen lapsi, ehdotuksen etuna on, jos se kahden yllä mainitun puoltolausunnon lisäksi sisältää puollon esim. adoptio-, kasvatti- tai sijaisiperheessä asuneelta toiselta lapselta.

Myös muut omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia kunniamerkkiehdotuksen osalta, mutta tällöin heidän tulee olla yhteydessä tahoon, joka voi tehdä ehdotuksen. 

Äitienpäiväkunniamerkin hakeminen sekä äideille jaettavat mitalit ovat maksuttomia. 

Minne kunniamerkkiehdotuslomake liitteineen lähetetään?  

Ritarikuntien lomakkeella tehdyt ja ministeriön liitteellä täydennetyt kunniamerkkiehdotukset sekä puoltolausunnot tulee ehdottomasti allekirjoittaa. Sosiaali- ja terveysministeriö myös edellyttää, että ehdotuksen mukana on kopiot alkuperäisistä asiakirjoista. 
 
Alkuperäinen ehdotuslomake, ministeriön liite ja puoltokirjeet sekä näiden kopiot tulee 3.11.2025 mennessä toimittaa kirjepostina sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toimialueella saajaehdokas asuu: 

  • Kanta-Häme, Päijät-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala:
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 1, 13035 AVI  
    Lisätietoa: Leena Tulokas, kehittämispäällikkö

Kaikkien lisätiedon antajien sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@avi.fi. Puhelimitse heidät tavoittaa vaihteen kautta: 0295 016 000.  

Aluehallintovirastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa. Suurin osa tehtävistämme siirtyy uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon. Vuoden 2026 alusta alkaen yhteystietomme voi varmistaa soittamalla Lupa- ja valvontaviraston vaihteeseen.
   
Lisätietoa: