Vuosittaista seurantaa tehtiin Arkiomaanjärvellä, Valkjärvellä, Työtjärvellä, Vähä-Tiilijärvellä ja Hahmajärvellä. Kahden vuoden välein seurannassa olevista järvistä olivat mukana Keski-Tiilijärvi, Iso Tiilijärvi ja Hedelmätarhanlampi.
Joka neljäs vuosi seurattavista järvistä olivat mukana Kastarlammi ja Mustajärvi. Lisäksi seurannassa oli mukana Hahmajärveen laskevan Varsaojan suun näytepiste. Pienjärviseurannan yhteydessä tutkittiin myös lisätyönä Palomaanjärven vedenlaatu, vaikka se ei kuulu virallisesti seurantaohjelmaan.
Hollolan pienjärviseurannan järvet vuonna 2025. (Kuva: KVVY Tutkimus Oy. Hollolan pienjärvien vedenlaatuseuranta vuonna 2025).
Seurannan toteutti KVVY tutkimus Oy, jonka laatimassa raportissa käsitellään vuoden 2025 vedenlaatutulokset järvikohtaisesti. Tuloksia verrataan aiempaan vedenlaatuaineistoon. Taustatietoina raportissa on käytetty aiempia vuosilta 2020–2024 laadittuja raportteja sekä Hollolan pienjärvien seurantaohjelmassa 2022–2027 olevia tietoja.
Raportti Hollolan pienjärvien vedenlaadun seurannasta vuonna 2025 on ladattavissa Hollolan kunnan verkkosivuilla: Vesiensuojelu – Hollola
Hollolan kunnan EHLA Kunta-Helmi -hankkeessa selvitettiin Tiirismaan ja Pyhäniemenlahden luonnonsuojelualueiden luonnontilaa ja hoitotoimenpiteiden tarvetta. Kohteina olivat Tiirismaalla Pirunpesä, Soisalmensuo ja Puronvarsilehto sekä Pyhäniemenlahdessa Myllymäen luonnonsuojelualue.
Luonnontilan arvioinnin tulokset
Selvitysten mukaan kaikkien kohteiden luonto on hyvässä kunnossa, eikä merkittäviä hoitotoimenpiteitä havaittu. Positiivista oli, että kaikilla alueilla tehtiin runsaasti havaintoja linnuista ja lepakoista. Sen sijaan liito-oravasta ei ole saatu havaintoja vuoden 2013 jälkeen, mikä kertoo lajin taantumisesta Lahden seudulla jo yli vuosikymmenen ajan.
Virkistyskäytön vaikutukset
Pirunpesän ja Soisalmen alueilla havaittiin virkistyskäytön vaikutuksia luontoon. Näillä alueilla kasvillisuus ja eläimistö olivat selvästi vähemmän monipuolisia ja tiheitä verrattuna kahteen etäämmällä sijaitsevaan kohteeseen. Tästä huolimatta esimerkiksi lepakoiden aktiivisuus oli yllättävän runsasta. Tätä halutaan vahvistaa myös jatkossa, ja metsänkäytön toimenpiteissä on otettu huomioon alueiden luontoarvot sekä niiden väliset yhteydet.
Alueiden virkistyskäyttöä pyritään ohjaamaan entistä selkeämmin opastetuille reiteille ja näin kulumista pyritään rajaamaan reittien ulkopuolella.
Viime vuoden toukokuusta (2024) tämän vuoden lokakuun loppuun (2025) kestänyt hanke sai rahoitusta Kunta- ja Järjestö-Helmi -erityisavustuksesta, jonka myönsi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Tiirismaan Puronvarsilehdon luonnonsuojelualue on hyvässä luonnontilassa. (Kuva: Teppo Häyhä 2024).
