Hollolassa asukkaat varautuvat keskimääräistä paremmin arjen häiriötilanteisiin

Kunta toteutti syksyllä 2025 laajan kyläturvallisuusselvityksen osana ”Turvallisen arjen kylät Hollolassa” -hanketta. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa kyläläisten kokemuksia turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja omasta varautumisestaan arjen häiriötilanteisiin. Kyselyyn vastasi 199 henkilöä eri puolilta Hollolaa.

Tulosten perusteella kylät koetaan pääosin turvallisiksi ja yhteisöllisiksi. Vastaajat luottavat naapuriapuun ja viranomaisten tukeen häiriötilanteissa. Erityisesti korostui halu auttaa toisia ja toimia yhdessä häiriötilanteissa. Merkittävä osa vastaajista nosti esiin liikenneturvallisuuden puutteet, kuten
kevyen liikenteen väylien ja katuvalaistuksen puutteen sekä teiden huonon kunnon. Useat tieosuudet nimettiin toistuvasti vaarallisiksi, ja ne vaikuttavat suoraan asukkaiden turvallisuuden tunteeseen.

Yhteisöllisyyden osalta vastaajat kokivat kylänsä ilmapiirin pääosin myönteiseksi, mutta kohtaamispaikkojen puute – erityisesti nuorille – heikentää yhteisöllisyyttä. Osa vastaajista arvioi, että häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt yhteisöllisten paikkojen puuttuessa. Monilla kylillä yhdistysten toiminta on aktiivista, mutta osassa toiminta on hiipumassa.

Kotitalouksien varautumisen taso Hollolassa on keskimääräistä parempi, jos sitä vertaa valtakunnallisiin tutkimuksiin. Vastaajat omistavat perustarvikkeita kuten sammutuspeitteitä, välttämättömiä lääkkeitä, varavirtalähteitä ja ensiapuvälineitä, mutta esimerkiksi kotivaran riittävyydessä havaittiin puutteita erityisesti veden osalta. Lisäksi lähes kolmannes vastaajista koki epävarmuutta siitä, miten toimia häiriötilanteessa kylällään.

– Oli ilahduttavaa huomata, kuinka hyvin Hollolan asukkaat ovat varautuneet arjen häiriötilanteiden varalle. Saimme äärimmäisen arvokasta tietoa mitä kyläläiset ajattelevat arjen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä, kertoo hankekoordinaattori Tea Sissonen.

Moni vastaaja toivoi kylälle 72 tuntia-kotivarakoulutusta.

– Hanke järjestääkin ensi vuonna koulutukset hankkeessa mukana oleville kylille. Kiitämme kaikkia selvitykseen vastanneita asukkaita, kiittelee Sissonen.

Kyläturvallisuusselvityksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa kunnalle, viranomaisille ja kyläyhdistyksille paikallisen turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseksi. Raportti jaetaan myös hankkeeseen osallistuville kylille ja niihin perustettaville kyläturvallisuusryhmille.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Tea Sissonen, hankekoordinaattori, Hollolan kunta
tea.sissonen@hollola.fi tai 044 780 1557.

Lapsiparlamentissa pohdittiin hyviä käytöstapoja

Paikalla oli noin viidenkymmenen oppilaskunnan edustajan ja koulun aikuisten lisäksi jäseniä muun muassa sivistys- ja hyvinvointivaliokunnasta, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen johtoryhmästä, vanhempain- sekä perhekeskusverkostosta, MLL:stä, seurakunnalta, hyvinvointialueelta sekä kunnan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluista.
Lapsiparlamentti toteutettiin tällä kertaa skididialogina eli yhteisenä keskusteluna lasten ja aikuisten kesken. Teemana oli ”Hyvän käytöksen pelisäännöt”.

Yhteinen alustus herätteli keskusteluun

Lapsiparlamentti aloitettiin yhteisellä kokoontumisella, jossa liikunta- ja vapaa-aikapäällikkö Lassi Puodinketo luki Julia Donaldsonin kirjan ”Pahikset” alustukseksi keskusteluille.
Alustuksen jälkeen koululaiset siirtyivät ryhmiin keskustelemaan päivän teemasta.
Keskusteluissa jaettiin ajatuksia ja omia kokemuksia muun muassa siitä voivatko säännöt lisätä yhteisöllisyyttä ja hyvää henkeä koulussa sekä pohdittiin miltä säännöt tuntuvat ja millaisissa tilanteissa sääntöjä on hyvä noudattaa.
Lasten ja aikuisten keskeisissä keskusteluissa nousi esille paljon hyviä ja oivaltavia ajatuksia aiheesta.

Säännöistä oli paljon mielipiteitä

Säännöt koettiin tarpeellisiksi muun muassa siksi, että ne luovat turvallisuutta ja selkeyttä. Säännöt myös suojelevat, eikä esimerkiksi pelota mennä kouluun. Ärsytystä aiheuttaa se, etteivät kaikki noudata sääntöjä.
Sääntöjen noudattamista tukee keskustelijoiden mielestä muun muassa se, että säännöt ovat esillä, niitä kerrataan ja ollaan oma-aloitteisia. Yksi keskustelija oli muun muassa tehnyt itselleen ajat pelaamiseen, myös äidin pelaamista pitää välillä rajoittaa.


Sääntöt vahvistavat yhteisöllisyyttä, jos tehdään yhdessä hyvää, annetaan ja saadaan palautetta ja kannustetaan sekä ollaan ystävällisiä.

Skididialogi on erätauko-malliin pohjautuva keskustelumalli, jossa jokainen osallistuja tulee kuulluksi ja siinä saa jakaa omia ajatuksiaan turvallisesti.
Lapsiparlamentti kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, ja sinne kutsutaan edustajat kaikilta Hollolan alakouluilta.