Hollolan rakentamistilanne osoittaa elpymisen merkkejä, vaikka rakennuslupien määrä onkin laskenut. Vuonna 2025 lupahakemusten lukumäärä putoaa lähes 40 prosenttia, mutta tämä selittyy uuden rakentamislain vaikutuksilla. – Lain myötä pienet talousrakennukset, monet toimenpideluvat ja -ilmoitukset eivät enää vaadi lupakäsittelyä, kertoo kehityspäällikkö Pekka Laitinen Hollolan rakennusvalvonnasta.
Rakentamisen kokonaismäärä on kuitenkin selvässä kasvussa. Pinta-alalla tai tilavuudella mitattuna rakentaminen on lisääntynyt noin 25 prosenttia viime vuodesta. – Erityisesti pientalorakentaminen on piristynyt: omakoti- ja paritalojen rakentaminen on kasvanut noin 20 prosenttia. Vaikka määrät ovat edelleen maltillisia verrattuna aiempien vuosien huippuihin, suunta on selvästi nousujohteinen, Laitinen toteaa.
Yritystonttien kysyntä vilkastuttaa rakentamista
Yritystonttien hyvä kysyntä näkyy tuotanto-, varasto- ja liikerakennusten rakentamisen vilkastumisena. Yritystonteille rakennettavat suuremmat rakennukset selittävät osaltaan kokonaisrakentamisen määrän kasvua.
Tilastoissa näkyy muun muassa yksi merkittävä asuntokohde, Tiilikankaalle purettujen rivitalojen tilalle on haettu lupa neljälle rivitalolle ja kahdelle luhtitalolle, yhteensä 50 asunnolle. Rakennuslupa on myönnetty alkuvuodesta, mutta rakentamisen aloituksesta ei ole vielä tietoa.
Tonttikaupoissa vilkastumista
Tonttikaupassa on ollut havaittavissa selkeää vilkastumista. Vuoden 2025 aikana on myyty tai myydään 3 ja on vuokrattu 18 omakotitonttia. Vuokratontin lunastuskauppoja on tehty neljä. Loppuvuodelle on odotettavissa ainakin vielä yksi vuokratontin lunastuskauppa. Vuonna 2024 myytiin 4 ja vuokrattiin 8 omakotitonttia. Vuokratontin lunastuksia tehtiin kaksi.
– Tonttivarauksia on tällä hetkellä 16, ja tonttihakemuksia on saatu lähes joka kuukausi. Yhä useampi hakemus on johtanut varaukseen. Varauksista on aiempaa useammin edetty vuokraukseen tai kauppoihin.
Erityisen selvästi tonttitilanteen vilkastuminen näkyy vuokratonttien lunastuksissa, joiden määrää on kasvattanut tonttivuokrien voimakas nousu.
Uimahallin peruskorjattua ja osittain uusittua ilmettä esitteli Hollolan Tilapalvelu Oy:n toimitusjohtaja Reijo Reponen. – Muutoksia on tehty pukuhuoneisiin, joissa miesten ja naisten pukuhuoneiden paikat on vaihdettu. Pukuhuoneissa ja pesutiloissa esteettömyys on huomioitu vahvasti ja tiloihin on rakennettu vessa- sekä suihkutila esimerkiksi pyörätuolia käyttäville. Kuntosali ja toimisto-osa vaihtoivat paikkaansa kuntosalin siirtyessä paremmin tavoitettavaksi sisääntulon läheisyyteen. Kahviossa esteettömyys on myös huomioitu, eikä sinne ole enää portaita. Sisääntulo, kassa ja kahvio ovat jatkossa samassa tasossa.
Miesten ja naisten pukuhuoneet ovat vaihtaneet paikkaa.
Museoviraston suojelema uima-allashalli
Vuonna 1986 valmistuneen uimahallin allashalli on Museoviraston suojelema, joten rakenteita ja pintarakenteita on uusittu ja korjattu tarkasti Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi takaseinän puusäleikkö on konservoitu ja asetettu takaisin paikoilleen. – Huonejärjestelyihin on voitu tehdä vaihteluja, mutta suojelun vuoksi pohjaratkaisuun ei ole tullut muutoksia. Allasosaton uutuuksia ovat erillinen kylmävesiallas, jota ei aiemmin ollut. Pesutiloista on jatkossa vain yhdet kulkuaukot allasosastolle aiempien kahden sijaan
Rakennustekniikka on uusittu täysin
Rakennuksen tekniikkaa on peruskorjauksessa käytännössä täysin uudistettu. – Kaksi ilmastointikonetta on saneerattu ja muut koneet on uusittu eli IV-järjestelmä on nykytekniikan mukainen. Allasveden käsittelyssä säilyy vanha pohjaratkaisu eli siellä on avohiekkasuodattimet, jotka on täysin uusittu. UV-desinfiointi korvaa vanhan otsonoinnin, ja minimimäärällä kloorilla täydennetään desinfiointia, Reponen kertoo.
Täysin uutena tekniikkana on otettu käyttöön lämpöpumput. – Hukkalämmön talteenottoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Allas- ja suihkuvesistä ja ilmanvaihdosta otetaan hukkalämpö talteen keruuvaraajaan ja sieltä edelleen kahdelle lämpöpumpulle, jossa tapahtuu tulistus lämmitysvaraajaan lämpöverkkojen lämmitykseen. Kaukolämmön rinnalle asennettua sähkökattilaa voidaan hyödyntää silloin, kun sähkö on edullista, joten energiankäyttö on nykyaikaista.
Rakennuksen ulkoseinäpinnat ja lämpöeristeet on uusittu nykynormia vastaavaksi, mikä parantaa rakennuksen lämmönpitoa aiempaan verrattuna. Vanhan betonielementin ulkokuori ja eristeet poistettiin ja tilalle asennettiin uudet eristeet ja klinkkerilaattajärjestelmä. – Vesikatto tehtiin täysin uusiksi ja holvista ylös asti kaikki on uusittu. Rakennus on huomattavasti energiataloudellisempi kuin aiemmin. Sähköjärjestelmä on uusittu kokonaisuudessaan kuten LED-valaisimilla, kameravalvonnalla ja ICT:n osalta. Katolle on lisäksi asennettu aurinkopaneelit.
Uimahallin allasosasto näyttää valoisammalta kuin aiemmin sinne vaihdettujen LED-valaisimien ansiosta. Myös kattopaneelit on vaihdettu vaaleampiin.
Vettä aletaan laskemaan altaisiin muutaman viikon kuluttua. Koululaisten koeuinnit on suunniteltu 7. – 20.1.2026. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, uimahalli voidaan avata yleisölle helmikuussa 2026.
