Avustus myönnetään suunnitelman ja kustannusarvion perusteella, ja avustus maksetaan, kun hanke on valmistunut. Avustuksen määrä on aina joko 4 000 euroa tai 2 500 euroa:
4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun
2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin.
Valitse ”Ympäristöavustukset” ja sieltä -> ”Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi”.
Kirjaudu palveluun esim. verkkopankkitunnuksilla.
Lomake avautuu. Otsikossa lukee ”Uusi asiointi – Ympäristöavustukset”, ja sivun alareunassa on esivalittuna ”Avustus asuinrakennuksen öljylämmityksestä luopumiseksi”.
Jatka tästä ja aloita lomakkeen täyttäminen.
Avustusta voidaan myöntää hankkeille, joiden kustannukset ovat syntyneet aikaisintaan 1.6.2020. Avustettavien remonttien on oltava valmiita viimeistään 31.8.2026.
Avustusta voidaan myöntää yksityishenkilöille ja kuolinpesille, jotka omistavat pientalon tai pientalossa sijaitsevan asunnon hallintaan oikeuttavia osakkeita. Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa tai paritaloa. Hakijan ei tarvitse itse asua pientalossa.
Lisätietoja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivuilta.
Kokonaisvaltainen kaupunkivesien hallintasuunnitelma auttaa tunnistamaan viemäriverkostojen ylivuotoriskejä ja vähentämään haitallisten aineiden päästöjä ympäristöön. Hollolan kunnan, Lahti Aqua Oy:n ja Lahden kaupungin vuosina 2024-2025 tehty yhteishanke koostui kahdesta eri paikkatietopohjaisesta työkokonaisuudesta sekä laitehankinnasta. Yhteishankkeella vastataan EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin asettamiin vaatimuksiin ja kehitetään vesienhallintaa alueella.
Ensimmäisessä työkokonaisuudessa tehtiin maanpäällisten hulevesien pintavaluntareittien kartoitus Hollolaan sekä sen jatkotarkasteluna viemäriverkoston vuotoriskikohteiden kartoitus Hollolaan ja Lahteen. Näiden avulla on tunnistettu viemäriverkoston vuotoriskikaivot, jotka on jo otettu Lahti Aqua Oy:ssä tarkempaan maastotutkimukseen ja tarpeen mukaan korjattu. Vuotoriskikohteiden tuloksia hyödynnetään jatkossa viemäriverkostojen kunnossapito- ja saneeraussuunnitelmissa.
Toisessa työkokonaisuudessa kehitettiin paikkatietopohjainen kaupunkivesien kokonaisvaltainen hallintatyökalu. Kaupunki- ja taajamavesien laatua arvioitiin työkalussa kolmen osaindeksin avulla, joita ovat pintavesi-, verkosto- ja pohjavesi-indeksin. Näiden pohjalta kullekin valuma-alueelle muodostettiin kokonaisvaltainen riskiprofiili, joka huomioi alueen vesien hallinnan ja haavoittuvuuden eri näkökulmista.
Hankkeen tavoitteiden mukaisesti voitiin paikkatietotarkastelujen kautta tunnistaa valuma-alueet, joilta hulevedet voivat sateiden tai tulvien seurauksena päätyä jätevesiviemäriin tai kulkeutua likaantuneina vesistöihin tai ympäristöön. Tunnistettujen vuotoriskikohteiden ja laatuindeksien perusteella toimenpiteet voidaan kohdistaa niihin kohteisiin, joissa eri riskitekijät erityisesti painottuvat ja ehkäistä näin tehokkaimmin mahdollisten vuotojen ympäristövaikutuksia.
Lisäksi hankkeessa toteutettiin jätevesiviemäreiden pinnankorkeuden seurantalaitteiden hankinta ja asennus lähtökohtaisesti riskikohteisiin, jotka tunnistettiin kaupunkivesien hallintatyökalun perusteella. Laitehankinnan tuloksena parannetaan viemäriverkoston hallintaa.
