Voittaja julkistetaan Kuntamarkkinoilla Helsingin Kuntatalolla keskiviikkona 16.9. Ikäihmisten hyvinvointi -seminaarissa,

Suomen ikäystävällisin kunta -tunnustus jaetaan nyt kolmannen kerran. Ensimmäisen tunnustuksen sai Mäntyharju vuonna 2024, ja vuonna 2025 voittajaksi valittiin Orimattila.

Tänä vuonna ehdokkaita saatiin 38 eri puolilta Suomea. Ehdotusten ja arviointien perusteella kolmen kärkeen nousivat Hollola, Kemijärvi ja Tervo.

– Oli hienoa nähdä, kuinka monella tavalla ikäystävällisyyttä rakennetaan eri puolilla Suomea. Jo finaaliin nouseminen 38 ehdokkaan joukosta on hieno tunnustus kunnassa tehdylle työlle. Hollola, Kemijärvi ja Tervo ovat keskenään erilaisia kuntia, mutta jokaisesta löytyy asioita, joista muutkin Suomen kunnat voivat ottaa oppia, sanoo Seurana Oy perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen.

Tavoitteena löytää hyvät käytännöt ja saada ne leviämään

Suomen ensimmäinen valtakunnallinen vanhusseurapalvelu Seurana Oy käynnisti Suomen ikäystävällisin kunta -tunnustuksen vuonna 2024.

Tunnustuksen tavoitteena on lisätä ikäystävällisyyttä Suomessa, nostaa esiin kunnissa jo tehtävää hyvää työtä sekä löytää parhaita käytäntöjä jaettavaksi myös muiden kuntien käyttöön.

Ikäystävällisyyttä tarkastellaan laajasti ikääntyneen ihmisen tavallisen arjen näkökulmasta. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa ulkoilu- ja liikkumismahdollisuuksia, hyvinvointia tukevia palveluita, yhteisöllisyyttä, vaikuttamismahdollisuuksia sekä asuinympäristöä.

– Suomen väestö ikääntyy, joten kysymys siitä, millainen on hyvä kunta vanheta, koskettaa vuosi vuodelta yhä useampaa suomalaista ja jokaista kuntaa. Ikäystävällisyys ei tarkoita vain palveluita. Se on myös turvallista arkea, osallisuutta, mahdollisuutta liikkua ja tavata muita sekä tunnetta siitä, että kuuluu yhteisöön myös vanhana, Saarinen sanoo.

Vuoden 2026 Suomen ikäystävällisimmän kunnan valitsevaan asiantuntijaraatiin kuuluvat kunnallisneuvos ja Enontekiön kunnanjohtaja Eero Ylitalo, Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen, Invalidiliiton entinen pääjohtaja Petri Pohjonen sekä Seurana Oy perustaja ja toimitusjohtaja Mirka Saarinen.

– Tunnustuksessa ei ole lopulta tärkeintä vain se, mikä kunta voittaa. Haluamme tehdä näkyväksi eri puolilla Suomea syntyneitä onnistumisia ja saada hyvät käytännöt leviämään kunnasta toiseen. Jokaisen kunnan ei tarvitse keksiä kaikkea uudelleen, Saarinen toteaa.

Kunta on mukana LVV26-valmiusharjoituksessa, jonka teemana on väestönsuojelu. Harjoitus vahvistaa yhteiskunnan kykyä toimia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Harjoitus parantaa yhteistä valmiutta väestönsuojeluun

Valmiusharjoitus perustuu kuvitteelliseen kansainväliseen tilanteeseen, jossa yhteiskunnan turvallisuustilanne heikkenee, kriittisen infrastruktuurin toiminta häiriintyy ja sotilaallisen voimankäytön uhka kasvaa merkittävästi. Harjoituksen edetessä osallistujaorganisaatiot harjoittelevat väestön siirtämistä maan sisällä tilanteen kehittymisen edellyttämällä tavalla.

– LVV26 on yksi merkittävimmistä tähänastisista yhteisistä valmiusharjoituksista, jossa testaamme toimintakykyämme koko maan laajuisessa, väestönsiirtoihin johtavassa tilanteessa. Vaikka harjoitus ei näy kaduilla, eikä kansalaisia tosiasiallisesti siirretä, antaa harjoitus meille arvokasta tietoa omasta osaamisestamme ja kyvystämme toimia yhdessä, kertoo harjoituksen päävalmistelija, pelastusylitarkastaja Markku Hutka Lupa- ja valvontavirastosta.

Harjoituksessa painotetaan väestönsuojeluun liittyviä valmiuksia, erityisesti evakuointien ja väestönsiirtojen järjestelyjen osalta, sekä poikkeusolojen aikaista johtamista ja viestintää. Tällä tarkoitetaan muun muassa:

• tilannearviointi- ja toimeenpanokykyä
• tilannekuvan muodostamista ja välittämistä
• poikkeusolojen viestintää
• organisaatioiden välistä yhteistoimintaa.

Harjoitus on suunnattu erityisesti viranomaisille, kunnille, varautumisen yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien yhteistoimintarakenteille, elinkeinoelämän toimijoille sekä seurakunnille ja tietyille järjestöille.

Valmiutta testataan syksyllä harjoituksen päävaiheessa

LVV26-valmiusharjoitus koostuu osallistuvien organisaatioiden taustakoulutuksesta, valmistautumisesta ja harjoittelusta, jotka huipentuvat 29.9.–1.10. järjestettävään pääharjoitusvaiheeseen. Loppukevään ja kesän aikana organisaatiot käyvät läpi valmiussuunnitelmiaan, tarkistavat johtamisen ja viestinnän rakenteitaan ja käytäntöjään sekä valmistautuvat syksyyn. Pääharjoitusta seuraa palaute- ja kehittämisvaihe.

– Pääharjoitusvaiheessa testaamme valmiuttamme laajasti. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, kuinka laajalla osallistujajoukolla ja monialaisesti tällä hetkellä valmiutta kehitetään ja osaamista vahvistetaan yhdessä väestön suojelemiseksi, Hutka kertoo.

Valmiusharjoitustoiminta jatkuu saumattomasti järjestämisvastuun siirryttyä aluehallintovirastoilta Lupa- ja valvontavirastolle 1.1.2026.

Lue lisää: www.lvv.fi/varautuminen/valmiusharjoitukset.