Hollolassa on kuluneen vuoden aikana valmisteltu kyläturvallisuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa kyläalueiden omatoimista varautumista, turvallisuusosaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Malli tarjoaa kyläyhteisöille käytännön työkaluja varautumistyöhön sekä tukee kunnan turvallisuus- ja valmiussuunnittelua. Työn taustalla on tarve vahvistaa paikallista toimintakykyä erilaisissa häiriötilanteissa. Viime vuosien myrskyt, pitkät sähkökatkot, tietoliikennehäiriöt sekä huoltovarmuutta koskeva keskustelu ovat korostaneet varautumisen merkitystä myös paikallisella tasolla. Kyläturvallisuusmallin valmistelu on edennyt merkittävään vaiheeseen. Mallin keskeiset osat ovat valmistuneet, ja seuraavaksi työtä viimeistellään käyttöönottoa varten yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kylien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Toimintaportaat tukevat pitkäjänteistä kehittämistä

Kyläturvallisuusmallin keskeinen osa ovat toimintaportaat, joiden avulla kyläyhteisöt voivat kehittää omaa varautumistaan vaiheittain. Toimintaportaat tarjoavat selkeän etenemismallin turvallisuus- ja varautumistyöhön. Niiden avulla kylät voivat arvioida nykyistä toimintavalmiuttaan, tunnistaa kehittämiskohteita ja rakentaa valmiuksiaan omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena ei ole luoda kaikille samanlaista toimintamallia, vaan tarjota kylille työkalu, jonka avulla turvallisuustyötä voidaan kehittää järjestelmällisesti ja paikalliset erityispiirteet huomioiden.

Varautumiskortit kokoavat käytännön toimintaohjeet

Malliin on laadittu varautumiskortteja kylien kannalta keskeisiä häiriötilanteita varten. Kortit käsittelevät muun muassa sähkökatkoja, tietoliikennehäiriöitä, myrskyjä, tulvia, vedenjakelun häiriöitä, hellejaksoja sekä paloturvallisuuteen liittyviä tilanteita. Varautumiskortteihin kootaan tiiviissä muodossa tilanteen keskeiset riskit, ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä toimintaohjeet häiriön aikana ja sen jälkeen. Kortit toimivat sekä käytännön tukena että työvälineenä kylien oman varautumisen suunnittelussa.

Kokonaisuuteen sisältyy yhteistoimintamalli, joka kuvaa kyläyhteisöjen, kunnan ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Mallissa määritellään, miten tieto kulkee eri toimijoiden välillä, mitä kylät voivat tehdä omatoimisesti ja millaisissa tilanteissa tarvitaan viranomaisten tukea tai toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa ja yhteistyötä erilaisissa häiriötilanteissa. Kyläturvallisuusmalliin kuuluu myös koulutus- ja harjoittelumoduuleja, joiden avulla kylät voivat kehittää osaamistaan ja harjoitella toimintaa erilaisissa tilanteissa. Moduulien avulla kylät voivat rakentaa omaan toimintaansa sopivan kokonaisuuden ja vahvistaa valmiuksiaan käytännönläheisellä tavalla.

Malli tekee kylien voimavarat näkyviksi

Kyläturvallisuusmalli tukee samalla kunnan omaa valmiussuunnittelua. Mallin avulla voidaan tunnistaa kyläalueiden voimavaroja aiempaa systemaattisemmin ja muodostaa parempi kuva paikallisesta toimintakyvystä. Työssä kootaan tietoa esimerkiksi kylien yhteyshenkilöistä, osaamisesta ja muista resursseista, joita voidaan hyödyntää häiriötilanteissa. Tieto auttaa sekä kyliä että kuntaa suunnittelemaan toimintaa etukäteen ja muodostamaan tilannekuvaa poikkeavissa tilanteissa.

Kylien varautumistyö täydentää kunnan valmiussuunnittelua, mutta ei korvaa kunnan tai viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä siten, että jokainen toimija tuntee oman roolinsa ja vastuunsa erilaisissa tilanteissa.

– Kokonaisturvallisuus ei synny yksittäisen toimijan varaan, vaan yhteistyöstä. Kyläturvallisuusmallin avulla teemme näkyväksi kylien osaamisen, auttamisverkostot, tilat ja muut voimavarat, jotka voivat olla ratkaisevan tärkeitä häiriötilanteissa. Kun tiedämme, mitä resursseja kylissä on käytettävissä ja miten niitä voidaan hyödyntää, vahvistamme samalla koko Hollolan varautumista ja kriisinkestävyyttä, hankekoordinaattori Tea Sissonen kertoo.

Kyläturvallisuusmallin käyttöönottoa ja jatkokehittämistä valmistellaan yhteistyössä hankkeessa mukana olevien kylien, kunnan sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Mallin tavoitteena on tarjota kylille yhtenäinen, käytännönläheinen ja helposti sovellettava toimintamalli paikallisen turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Tea Sissonen, hankekoordinaattori, Hollolan kunta
tea.sissonen@hollola.fi tai 044 780 1557.

Hollolassa rakennetaan kyläturvallisuutta yhdessä asukkaiden kanssa. Kysymykset arjen toimivuudesta esimerkiksi sähkökatkojen tai häiriötilanteiden aikana ovat nousseet keskiöön, ja niihin etsitään ratkaisuja käytännönläheisesti kylissä.

Kyläturvallisuushanke on edennyt suunnitelmallisesti, ja mukana on neljä kyläyhdistystä: Hämeenkoski, kirkonseutu, Paimela ja Miekkiö. Hanke jatkuu EU:n maaseuturahoituksella vuoden 2026 loppuun.

Toimintaan on lähtenyt vahvasti mukaan paikallisia asukkaita. Syksyllä toteutettu turvallisuuskysely keräsi lähes 200 vastausta, ja kylissä toimii nyt noin 40 vapaaehtoisen muodostamia kyläturvallisuusryhmiä. Ryhmissä kehitetään oman alueen turvallisuutta käytännössä ja matalalla kynnyksellä.

Varautumista on vahvistettu konkreettisella koulutuksella. Kylissä on järjestetty muun muassa 72 tuntia -varautumiskursseja, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia sekä Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun koulutustilaisuuksia. Osallistujia on ollut jo yli 250, mikä kertoo kasvavasta kiinnostuksesta arjen turvallisuuteen.

Hankkeessa on myös kehitetty käytännön työkaluja. Kyläkohtaiset varautumiskortit tarjoavat selkeitä toimintaohjeita erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, myrskyihin ja helleaaltojen tuomiin häiriöihin. Samalla on selkeytetty kylien, kunnan ja viranomaisten välistä työnjakoa.

Yhteistyötä on rakennettu laajasti kunnan, viranomaisten ja järjestöjen kesken. Mukana ovat olleet muun muassa pelastuslaitos, poliisi ja seurakunta. Hankkeessa on laadittu myös tapahtumaturvallisuusopas sekä malli kylätason turvallisuussuunnitteluun, joita voidaan hyödyntää jatkossa.

– Kyläturvallisuushanke on osoittanut, miten paljon voidaan saavuttaa, kun asukkaat, yhdistykset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä. Haluan erityisesti kiittää kyläturvallisuusryhmien vapaaehtoisia – heidän työnsä vahvistaa turvallisuutta konkreettisesti arjessa. On upeaa nähdä, miten aktiivisesti kyläläiset ovat lähteneet mukaan kehittämään oman alueensa toimintaa yhdessä, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Hankkeen keskeinen viesti on selkeä: turvallisuus syntyy yhdessä tekemällä. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat toimia häiriötilanteissa, kylien arki on sujuvampaa ja yhteisöt vahvempia. Syksyn aikana kyläturvallisuusryhmät jatkavat toimintaansa yhä itsenäisemmin, ja hankkeen opit kootaan tukemaan pitkäjänteistä yhteistyötä myös tulevaisuudessa.