Hollolassa rakennetaan kyläturvallisuutta yhdessä asukkaiden kanssa. Kysymykset arjen toimivuudesta esimerkiksi sähkökatkojen tai häiriötilanteiden aikana ovat nousseet keskiöön, ja niihin etsitään ratkaisuja käytännönläheisesti kylissä.

Kyläturvallisuushanke on edennyt suunnitelmallisesti, ja mukana on neljä kyläyhdistystä: Hämeenkoski, kirkonseutu, Paimela ja Miekkiö. Hanke jatkuu EU:n maaseuturahoituksella vuoden 2026 loppuun.

Toimintaan on lähtenyt vahvasti mukaan paikallisia asukkaita. Syksyllä toteutettu turvallisuuskysely keräsi lähes 200 vastausta, ja kylissä toimii nyt noin 40 vapaaehtoisen muodostamia kyläturvallisuusryhmiä. Ryhmissä kehitetään oman alueen turvallisuutta käytännössä ja matalalla kynnyksellä.

Varautumista on vahvistettu konkreettisella koulutuksella. Kylissä on järjestetty muun muassa 72 tuntia -varautumiskursseja, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksia sekä Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun koulutustilaisuuksia. Osallistujia on ollut jo yli 250, mikä kertoo kasvavasta kiinnostuksesta arjen turvallisuuteen.

Hankkeessa on myös kehitetty käytännön työkaluja. Kyläkohtaiset varautumiskortit tarjoavat selkeitä toimintaohjeita erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, myrskyihin ja helleaaltojen tuomiin häiriöihin. Samalla on selkeytetty kylien, kunnan ja viranomaisten välistä työnjakoa.

Yhteistyötä on rakennettu laajasti kunnan, viranomaisten ja järjestöjen kesken. Mukana ovat olleet muun muassa pelastuslaitos, poliisi ja seurakunta. Hankkeessa on laadittu myös tapahtumaturvallisuusopas sekä malli kylätason turvallisuussuunnitteluun, joita voidaan hyödyntää jatkossa.

– Kyläturvallisuushanke on osoittanut, miten paljon voidaan saavuttaa, kun asukkaat, yhdistykset ja viranomaiset tekevät yhteistyötä. Haluan erityisesti kiittää kyläturvallisuusryhmien vapaaehtoisia – heidän työnsä vahvistaa turvallisuutta konkreettisesti arjessa. On upeaa nähdä, miten aktiivisesti kyläläiset ovat lähteneet mukaan kehittämään oman alueensa toimintaa yhdessä, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.

Hankkeen keskeinen viesti on selkeä: turvallisuus syntyy yhdessä tekemällä. Kun ihmiset tuntevat toisensa ja osaavat toimia häiriötilanteissa, kylien arki on sujuvampaa ja yhteisöt vahvempia. Syksyn aikana kyläturvallisuusryhmät jatkavat toimintaansa yhä itsenäisemmin, ja hankkeen opit kootaan tukemaan pitkäjänteistä yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Mitä tapahtuu, kun puhelin ei yhdistä, netti ei avaudu ja viralliset tiedotteet eivät tavoita kaikkia?

Tai mitä tapahtuu arjessa, kun kylän yhteiset asiat jäävät sosiaalisen median virtaan, jossa kaikki eivät ole mukana? Näihin molempiin kysymyksiin on olemassa yllättävän yksinkertainen vastaus: kyläradio.

Kyläradio ei ole pelkkä tekninen harrastus eikä nostalginen paluu menneisyyteen. Se on yhteisöllinen viestintäjärjestelmä, joka parhaimmillaan yhdistää turvallisuuden, teknologian, yhteisöllisyyden ja paikallisdemokratian. Se on esimerkki siitä, miten yhteisö voi itse rakentaa omaa resilienssiään – kykyä selviytyä häiriöistä ja kriiseistä.

Suomalainen arki on vahvasti riippuvainen toimivista tietoliikenneyhteyksistä. Sähköiset palvelut, pankkiasiat, viranomaistiedotteet ja yhteydenpito läheisiin kulkevat pääosin matkapuhelinverkkojen ja internetin kautta. Samalla järjestelmä on haavoittuva. Myrsky voi katkaista sähköt, tukiasemien varavirta voi loppua ja verkot voivat ruuhkautua. Tieto ei kulje – ja epävarmuus kasvaa nopeasti.

Tällaisessa tilanteessa kyläradio tarjoaa yksinkertaisen ja toimintavarman vaihtoehdon. Se toimii harrastuskäyttöön tarkoitetuilla vapailla radiokanavilla ilman internetiä tai kaupallisia verkkoja. Akkuvarmennettu radiopuhelinjärjestelmä tukiasemineen pitää yhteyden auki silloinkin, kun muu viestintä on poikki. Kysymys ei ole teknisestä hienoudesta, vaan varmuudesta: siitä, että yhteys säilyy.

Turvallisuus ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa. Se on myös luottamusta. Kun kriisitilanteessa kuuluu tuttu paikallinen ääni, joka kertoo mitä on tapahtunut ja mitä seuraavaksi tehdään, syntyy tunne hallinnasta. Epävarmuus vähenee. Ihmiset tietävät, etteivät ole yksin.

Suomen kokonaisturvallisuuden mallissa myös kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli. Huoltovarmuuskeskus koordinoi yhteiskunnan varautumista, mutta käytännön kriisinkestävyys syntyy paikallisesti. Kyläradio täydentää viranomaisjärjestelmiä: se voi välittää ohjeita, kerätä tilannetietoa ja toimia yhteytenä kyläläisten ja viranomaisten välillä. Mitä enemmän viestintäverkkoja on, sitä kestävämpi kokonaisuus on.

Kyläradion merkitys ei rajoitu poikkeusoloihin. Arjessa se rakentaa yhteisöllisyyttä. Se voi välittää tietoa tapahtumista, talkoista, liikennetilanteista tai naapuriavun tarpeesta. Samalla se luo yhteyksiä ihmisten välille. Kun viestintä ei ole ulkoisen alustan varassa vaan yhteisön omissa käsissä, syntyy jaettu vastuu ja vahvempi luottamus.

Juuri tässä piilee kyläradion yksi suurimmista vahvuuksista: se tekee teknologiasta paikallista. Radiotekniikka on yksinkertaista, edullista ja toimintavarmaa. Se ei vaadi monimutkaisia järjestelmiä tai jatkuvaa verkkoyhteyttä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia ja osallistua. Nuoret voivat olla mukana teknisessä toteutuksessa, viestinnässä ja sisällöntuotannossa. Näin kyläradio toimii myös oppimisympäristönä ja osallisuuden väylänä.

Kyläradio on myös paikallisdemokratian väline. Se voi toimia kanavana, jossa kyläkokouksista tiedotetaan, päätöksistä keskustellaan ja päättäjiä tavoitetaan. Toisin kuin sosiaalinen media, kyläradio ei ole algoritmien ohjaama eikä kaupallisten intressien määrittämä. Sen pelisäännöt sovitaan paikallisesti. Se on aidosti yhteisön oma media.

Erityisen merkittävä rooli kyläradiolla voi olla haja-asutusalueilla. Kaikilla ei ole käytössään älypuhelinta tai luotettavaa verkkoyhteyttä. Yksinkertainen radiovastaanotin toimii lähes missä tahansa ja tavoittaa myös ne, jotka muuten jäävät tiedon ulkopuolelle. Tässä mielessä kyläradio on myös tasa-arvokysymys.

Kyläradion rakentaminen ei vaadi suuria investointeja, mutta se vaatii yhteistä tahtoa. On sovittava, kuka ylläpitää järjestelmää, miten viestintä toimii ja miten sitä harjoitellaan. Juuri tämä prosessi on arvokas: se rakentaa yhteisön omaa toimintakykyä.

Kyläradio ei ole vain varajärjestelmä. Se on aktiivinen osa yhteisön arkea ja turvallisuutta. Se yhdistää ihmiset, vahvistaa luottamusta ja luo kanavan, joka toimii silloin, kun muut pettävät.

Digitaalinen yhteiskunta tarvitsee rinnalleen ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia yhdestä teknologiasta. Kyläradio edustaa tätä ajattelua parhaimmillaan. Se on pieni, paikallinen ja yksinkertainen – mutta vaikutuksiltaan suuri.

Kun verkot vaikenevat, kyläradio pitää yhteyden elossa. Ja kun arki sujuu normaalisti, se rakentaa jotakin vielä tärkeämpää: yhteisöä, joka on valmis toimimaan yhdessä myös silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Päijät-Hämeen viestikilta ry on asiantuntijana mukana Hollolan kyläturvallisuushankkeessa suunnittelemassa hankkeen kyläradiojärjestelmää, radioasemien kalustohankintoja ja laatimassa viestintäohjeita. Viestikilta on Päijät-Hämeen alueella toimiva radio-, viesti- ja johtamisjärjestelmäalan aselajiyhdistys. Sen tarkoituksena on yhdistää alan toimijoita, tukea poikkeusolojen johtamisvalmiutta, vaalia aselajin perinteitä ja toimia yhteistyössä kokonaisturvallisuuden viranomaisten kanssa.

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen viestikillan puheenjohtaja Esko Sutela.