Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

– Kotoa tulisi löytyä vettä, ruokaa ja lääkkeitä minimissään kolmeksi vuorokaudeksi, valmiuspäällikkö Mika Nevalainen huomauttaa.

Hän korostaa, että omatoiminen varautuminen on iso apu ihmiselle itselleen mutta myös yhteiskunnan toimivuudelle. Lisäksi on tärkeä tietää, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa. Varautumiseen liittyviä ohjeita on koottu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Huoltovarmuuskeskuksen yhdessä luomalle sivustolle 72tuntia.fi sekä sisäministeriön Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaaseen (Suomi.fi/varautuminen). 

Pullovesi puuttuu suomalaisten kaapeista

Heikoiten suomalaisten kaapeista löytyy vettä. SPEK:n tuore tutkimus osoitti, että vain joka kolmannella kyselyyn vastanneista oli varastossa niin paljon pullovettä, että se riittäisi kolmeksi päiväksi.

– Vettä tulisi varata pelkästään juomiseen kaksi litraa jokaiselle henkilölle joka päivälle, Nevalainen huomauttaa. 

Kotiin tulisi hankkia myös puhdas, kannellinen ämpäri tai kanisteri, jolla vettä voi tarvittaessa hakea. Varavedenjakelu järjestetään kuitenkin yleensä vasta pidemmissä vesikatkoissa. 

Resurssit kiireellisen toimintaan 

Valmiuspäällikkö Jani Mäkinen muistuttaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että jokaisen kansalaisen oma varautuminen auttaa hyvinvointialueen toimimista häiriötilanteissa. 

– Laajassa häiriötilanteessa hyvinvointialueiden tehtävät lisääntyisivät ja palveluverkko kuormittuisi ainakin hetkellisesti. Resurssit häiriötilanteessa suunnattaisiin ensisijaiseen ja kiireelliseen toimintaan ja varmistettaisiin heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen.

–  Ajattelen, että hyvinvointialueellamme on 200 000 kriittistä yhteistyökumppania eli jokainen alueen asukas. Jokaisen toimintakyky ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti erilaisista häiriötilanteista on tärkeää myös hyvinvointialueen toiminnan kannalta. Erityisen tärkeää siis on, että me, joilla on mahdollisuus selvitä itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa, varaudumme niihin.

Varautumispäivä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä järjestämä.

Linkit

Varautumissuositus kotitalouksille

Blogi: Miten päijäthämäläinen voi auttaa hyvinvointialuetta varautumaan?

Lisätiedot
Jani Mäkinen, valmiuspäällikkö 0444 823 398
Mika Nevalainen, valmiuspäällikkö 0440 773 123
Päijät-Hämeen hyvinvointialue 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Huolehdimme yli 200 000 asukkaan terveydestä ja turvallisuudesta.