Päijät-Hämeen peruskouluihin yhteinen kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan vastainen toimintamalli

Toimintamalli tarjoaa peruskouluille yhteiset, selkeät ja johdonmukaiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Malli korostaa koko kouluyhteisön vastuuta sekä oppilaiden oikeutta turvalliseen kouluarkeen.

Turvallinen koulupäivä on oppimisen, säännöllisen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin perusta. Koulujen yhtenäiset käytänteet tukevat oikea-aikaista puuttumista, kodin ja koulun sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, kertoo kehittämisasiantuntija Heli Pätiälä

Yhteinen ymmärrys ja yhteistyö rakentavat luottamusta ja hyvinvointia

Toimintamalli tarjoaa kouluille yhteiset toimintatavat kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä tilanteisiin puuttumiseen. Pätiälä korostaa, että ennaltaehkäisyn osalta toimintamalli ei määrittele yksittäisiä menetelmiä vaan nostaa esiin turvallisen kouluarjen keskeisiä asioita.

– Näitä ovat esimerkiksi ryhmähengen vahvistaminen, oppilaiden osallisuuden tukeminen, tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitojen harjoittelu sekä luokkien yhteiset keskustelut turvallisesta ja kunnioittavasta käyttäytymisestä. Malli ohjaa myös tilanteiden tunnistamista, selvittämistä, seurantaa ja jälkihoitoa.

Avoin keskustelu henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kesken lisää yhteistä ymmärrystä ja tietoisuutta ilmiöistä.
– Oppilaat osallistuvat turvallisen kouluympäristön rakentamiseen esimerkiksi keskustelemalla ja kehittämällä yhteisiä toimintatapoja. Huoltajia informoidaan, kuullaan ja otetaan mukaan tilanteiden selvittämiseen, Pätiälä lisää.

Toimintamalli on laadittu monialaisessa yhteistyössä Turvallinen koulupäivä Päijät-Hämeessä -hankkeessa. Kehittämistyön tueksi on kuultu ja käyty keskusteluja oppilaiden ja huoltajien kanssa. Malli perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin sekä Opetushallituksen suosituksiin kiusaamisen ja väkivallan tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja puuttumiseksi. Hanke on Opetushallituksen rahoittama.

Lisätiedot

Sivistyksen palvelualue, Seudullinen kehittäminen
Heli Pätiälä, kehittämisasiantuntija, Lahden kaupunki, Turvallinen koulupäivä Päijät-Hämeessä -hanke, 044 482 6888, heli.patiala@lahti.fi

Metsäohjelma konkretisoituu talousmetsän ensiharvennuksessa

Hakkuun tavoitteena oli parantaa kasvatettavaksi jäävän puuston elinvoimaisuutta ja kasvuedellytyksiä sekä samalla lisätä metsän rakenteellista ja lajistollista monimuotoisuutta.
Kyseiseltä kohteelta Hollolan kunta on myynyt hakkuuoikeuden Stora Ensolle pystykaupalla. Stora Enson korjuutyö alkoi kuviolla tällä viikolla.

Metsäohjelma ohjaa talousmetsien hoitoa

Kunnan metsäohjelman mukaisesti talousmetsissä kasvatetaan elinvoimaista ja taloudellisesti arvokasta puustoa hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Taloudellisten tavoitteiden rinnalla talousmetsissä edistetään aktiivisesti myös luonnonhoitoa.

Harvennuksessa rauduskoivujen rinnalle jätettiin ylempään jaksoon haapoja, harmaaleppää, pihlajia ja kuusia. Näin metsikkö säilyy puulajistoltaan monipuolisena myös hakkuun jälkeen.

Metsäohjelmassa puuston monilajisuuden edistäminen on yksi ekologisen metsänhoidon keskeisistä tavoitteista, sillä monipuolisen puuston tavoitteena on samalla vahvistaa metsien vastustuskykyä erilaisia tuhoja ja muuttuvia olosuhteita vastaan.

Tekopökkelö nuoren kuusen vieressä.

Lahopuun lisääminen vahvistaa luonnonhoitoa

Luonnonhoito näkyi hakkuussa myös lahopuun määrällisenä ja laadullisena lisäämisenä. Kuviolle tehtiin motolla tekopökkelöitä eri puulajeista sekä maalahopuita.
Tarkoituksena on, että alueelle muodostuu ajan myötä useista puulajeista koostuva, eri vaiheissa etenevä lahopuusto.

Tämä toteuttaa metsäohjelman tavoitetta monilajisen lahopuujatkumon lisäämisestä sekä tekopökkelöiden ja lahopuun lisäämisestä hakkuiden yhteydessä.

Maapuuksi hakkuukoneella tehty laho pihlarunko.

Kerroksellinen metsärakenne säilyy

Metsikössä kasvaa lisäksi kuusta alemmassa puustojaksossa. Ennakkoraivauksessa ja varsinaisessa hakkuussa tätä alikasvosta pyrittiin mahdollisuuksien mukaan säästämään.
Tavoitteena ei siten ole muodostaa tasarakenteista yhden puulajin metsikköä, vaan säilyttää ja kehittää alueelle kerroksellista metsärakennetta. Samalla metsään jää eri kokoisia ja eri-ikäisiä puita sekä vaihtelua puuston tiheydessä.

Alemmassa jaksossa kuusia, ylemmässä jaksossa rauduskoivuja + tekopökkelö.

Puuntuotanto ja luonnonhoito samalla kuviolla

Kohde on käytännön esimerkki siitä, kuinka puuntuotantoa ja luonnonhoitoa voidaan sovittaa yhteen myös tavanomaisessa talousmetsässä. Ensiharvennuksella turvataan kasvatettavan puuston kasvu ja tuleva taloudellinen arvo, mutta samalla metsään jätetään monipuolista puustoa, kerroksellisuutta sekä pysty- ja maalahopuuta. Näin taloudelliset ja ekologiset tavoitteet toteutuvat samalla metsäkuviolla Hollolan kunnan metsäohjelman mukaisesti.

Talousmetsien luonnonhoitotöiden edistäminen on yksi Hollolan kunnan metsäohjelman vuosien 2026–2029 painopisteistä.

Lisätietoja Hollolan kunnan metsäohjelmasta ja hakkuiden toteutuksesta antaa:
Karri Eerikäinen
metsäasiantuntija, Hollolan kunta
karri.eerikainen@hollola.fi