Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Selvä enemmistö, 82 prosenttia, kyselyyn vastanneista kuntalaisista kaikissa ikäluokissa ilmoittikin aikovansa äänestää kuntavaaleissa 2025. Noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoo äänestää, kun taas ikäryhmässä (70-79-vuotiaat) 88 prosenttia on varmoja äänestämisestään. Hollolalaisten vastausprosentit löytyvät tekstin lopusta.
Kunta- ja aluevaalit ovat meidän arkielämämme kannalta tärkeimmät vaalit, joten ilahduttavaa, että näin moni suunnittelee äänestämistä ensi kevään tuplavaaleissa. Edelliset kuntavaalit järjestettiin korona-aikana ja äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi (55,1%), summailee Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tuloksia.
Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi, tänä vuonna tulos on 76 prosenttia. Tämä näkemys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen, vaikka varsinaisissa vaaleissa äänestäneiden määrä on samaan aikaan laskenut.
Tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään. Myös ne, jotka ovat asuneet kunnassa yli 20 vuotta, työskentelevät kunnallisessa organisaatiossa, tai asuvat kahden tai useamman aikuisen taloudessa, ovat varmoja äänestysaikeistaan. Äänestysvarmuus on korkeampaa ruotsinkielisten sekä naisten keskuudessa.
Sen sijaan työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään. Lisäksi yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueella asuvat osoittavat jonkin verran vähäisempää varmuutta äänestysaikeissaan.
Kiinnostus aluevaaleja kohtaan vaimeampaa
Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kiinnostus aluevaaleja kohtaan on heikompaa. Kuntalaistutkimuksen mukaan 60 prosenttia aikoo äänestää aluevaaleissa. Kymmenen prosenttia ilmoitti suoraan, ettei aio äänestää aluevaaleissa lainkaan.
- Kuntalaiset tarvitsevat toimivia kuntia ja hyvinvointialueita, ja päättäjiä, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä yli rajojen, joten toivomme, että moni käyttäisi ääntään ensi keväänä ensi kertaa samanaikaisesti järjestettävissä kunta- että aluevaaleissa, toteaa Karhunen.
Kuntapolitiikka jakaa mielipiteitä
Kuntapolitiikka herättää erilaisia tunteita. Runsas kolmannes on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut kuntapolitiikasta, kun taas kolmannes ei ole kovin tai ei lainkaan kiinnostunut. Kiinnostus vaihtelee erityisesti iän, ammattiaseman ja koulutuksen perusteella. Nuoret (18–29-vuotiaat) puolestaan osoittavat vähäisempää kiinnostusta. Mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin 40–49-vuotiaiden ikäluokassa.
- Vaikka kuntapolitiikkaa ei aina koettaisi niin kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista. Monikanavaisuus korostuu tässä ajassa, mutta perinteiset viestintäkanavat pitävät kuitenkin pintansa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kiinnostuneimpia kuntapolitiikasta olivat yli 70-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, yrittäjät, maatalousyrittäjät sekä yliopistotutkinnon suorittaneet. Kiinnostusta nostavat myös asuminen yli 20 vuotta kunnassa, kunnallisessa organisaatiossa työskenteleminen ja kunnan keskustassa asuminen. Kiinnostus on hieman korkeampaa miesten ja ruotsinkielisten keskuudessa verrattuna naisiin ja suomenkielisiin. Sen sijaan nuoret (18–29-vuotiaat), opiskelijat, ja kunnassa alle vuoden asuneet osoittavat vähäisempää kiinnostusta kuntapolitiikkaan.
Kuntavaaliehdokkuus harvojen juttu, mutta luottamustehtävät kiinnostavat
Valtaosa kyselyyn vastanneista kuntalaisista ei ole halukas asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2025. Eniten potentiaalia ja niin sanottua piilopotentiaalia on nähtävissä 40-49 –vuotiaiden ikäryhmässä; joka kymmenes kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista kyselyyn vastanneista voisi vähintään harkita ehdokkuutta. Yli 70-vuotiailla puolestaan on vähiten halukkuutta kuntavaaliehdokkuuteen.
- Monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi. Paikallisille poliittisille toimijoille tässä riittää haastetta: miten saada nämä piilopotentiaaliset mukaan, Pekola-Sjöblom pohtii.
Hollolalaiset aikovat äänestää kuntavaaleissa
Kuntalaistutkimukseen osallistuneet hollolalaiset vastasivat seuraavasti kuntavaaleihin liittyviin kysymyksiin:
Hollolalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta
Melko tai erittäin kiinnostunut 32 %
Ei paljon kiinnosta 39%
Ei lainkaan tai vain vähän kiinnostaa 29%
Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin
Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 82%
Ei samaa tai eri mieltä 11%
Täysin tai jokseenkin eri mieltä 7%
Aiotko äänestää kevään 2025 kuntavaaleissa
Kyllä 81%
Ei osaa sanoa 14%
Ei 5%
Aiotko äänestää kevään 2025 hyvinvointialuevaaleissa
Kyllä 57%
Ei osaa sanoa 33%
Ei 10%
Voisiko harkita asettumista tai onko asettumassa jonkin puolueen tai ryhmittymän ehdokkaaksi kevään 2025 kuntavaaleissa
Ei 93%
Ehkä 5%
Kyllä 2%
Olisiko halukas ottamaan vastaan kunnallisen luottamustehtävän jos sitä tarjotaan?
Kyllä 5%
Ehkä 13%
Ei 82%
Kuntalaistutkimus 2024
Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksen vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta eri puolilla Suomea. Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.