Elokuussa talousarvion valmistelun lähtökohtana oli noin 3,4 miljoonan euron alijäämäennuste, mutta säästötoimien, lisätulojen etsimisen ja yhteistoimintamenettelyn ratkaisujen avulla kunnan talous saatiin tasapainoon.
Kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 56,5 miljoonaan euroon, mikä on 3,6 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuudet ovat 17,3 miljoonaa euroa.
Kunnallisveroaste on esityksessä 8,3 prosenttia.
Toimintakulut ovat vuonna 2027 yhteensä 110,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,3 miljoonaa euroa eli 1,2 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Henkilöstökulut ovat 45,9 miljoonaa euroa, missä vähennystä on noin 1,4 miljoonaa euroa.
Talouden tasapainottaminen näkyy henkilöstössä
Kesällä 2026 käynnistynyt yhteistoimintamenettely johtaa yhteensä 37,4 henkilötyövuoden vähennykseen. Suurin osa vähennyksistä toteutetaan luonnollisen poistuman kautta, mutta myös irtisanomisiin joudutaan turvautumaan.
Hollola-talo vuoden 2027 suurin investointi
Vuoden 2027 bruttoinvestoinnit ovat yhteensä noin 17,3 miljoonaa euroa.
Suurin yksittäinen investointi on Hollola-talo, jonka rakentamiseen on varattu 6 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan sote-keskuksen myyntituloilla.
Rakennustyöt näkyvät kuntakeskuksessa koko vuoden ajan. Uuden rakennuksen on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2028, ja sinne sijoittuu valtaosa kunnan palveluista, ravintolapalvelut, Hollola-sali sekä kokoustiloja.
Kunta investoi maa- ja vesirakentamiseen yhteensä noin 8,7 miljoonaa euroa, josta kunnallistekniikan osuus on noin 4,9 miljoonaa euroa ja vesihuollon noin 2,6 miljoonaa euroa. Merkittäviä kohteita ovat muun muassa Hopeakallio–Paassillan alue, keskuskortteleihin liittyvän infran rakentaminen Keskuskadulle, Kyyhkylän alueen sekä Tervamäentien ja Koivistontien alueen investoinnit.
Palveluverkkoa uudistetaan
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelusuunnitelman toimeenpano käynnistyy vuonna 2027. Suunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen palvelut, investoinnit ja talous pitkällä aikavälillä. Sen arvioidaan vähentävän kunnan toimintamenoja noin miljoonalla eurolla vuodessa.
Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueella jatketaan lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia toimenpiteitä ja liikunnallisen elämäntavan edistämistä. Keskitytään lasten monilukutaidon kehittämiseen ja lasten leikkiympäristöjen rakentamiseen varhaiskasvatuksessa.
Lisäksi pureudutaan ennakoivaan hyvinvointiin liikunnan, ruoan, mielen ja päihdetyön kautta. Yhtenä osa-alueena kiusaamisen ehkäisemisen- ja päihdetyön suunnitelma.
Työllisyyteen ja elinvoimaan panostetaan
Päijät-Hämeen työllisyysalueen tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa yritysten työvoiman saatavuutta. Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden yhteistyötä vahvistetaan edelleen.
Elinvoiman kehittämisessä painopiste on yritysalueiden kehittämisessä, uusien investointien houkuttelemisessa ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattamisessa. Soramäkeen rakentuu uusi K-kauppa. Paassillan alueelle suunnitellun tuotannollisen investoinnin toteutuminen ratkeaa vuoden 2027 aikana. Hollola on mukana Lahden, Heinolan ja Orimattilan kanssa yhteisessä teollisuuspuistoselvityksessä.
Vuoden 2027 kaavoitusohjelmaan sisältyy asemakaavoja asumiseen muun muassa Nostavan Kyyhkylä I, Salpakankaan Hirvimäen asuinalueen laajennus ja Tiilikankaan koulun asemakaavan muutos.
Vuonna 2027 Nostavan–Tikkakallion ja Kierrätysalueen osayleiskaavan valmistelu jatkuu.
Keskeinen vireille tuleva taajaman liikenneyhteyksiä kehittävä hanke on Kalliolan Peltotien jatkeen asemakaavoitus.
Hollola varautuu tulevaisuuden muutoksiin
Vaikka kuntatalouden tulevaisuuteen liittyy edelleen epävarmuutta, Hollola varautuu muutoksiin vahvistamalla talouttaan ja panostamalla elinvoimaan. Kunta seuraa tiiviisti valtakunnallista keskustelua kuntien tulevaisuudesta ja valtionosuusuudistuksesta, joilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös Hollolan talouteen.
– Hollola on varautunut tulevaan kuntarakenne- ja kuntatalouskeskusteluun tasapainottamalla taloutensa ja luomalla puskuria varauksilla. Se luo hyvää pohjaa epävarmuuden sietämiseen ja mahdollisuuksia elinvoiman kasvattamiseen, toteaa kunnanjohtaja Päivi Rahkonen.
