Ahvenan ja Kosken vanhoilla kaatopaikoilla tarkoituksena oli selvittää alueen maaperän ja pohjaveden tila, jätetäytön laajuus alueella sekä arvioida kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Historiatietojen mukaan yhdyskuntajätettä on tuotu alueelle 1990-luvun alkupuolelle asti ja lisäksi alueelle on tuotu sahajätteitä.

Maaperänäytteitä otettiin koekuopista, jotka tehtiin kaivinkoneella. Lisäksi jätetäytön syvyys selvitettiin kairaamalla. Alueelle asennettiin myös pohjavesiputkia ja otettiin pohjavesinäytteitä. Ahvenan kaatopaikalla jätetäyttö oli paksuimmillaan 7 metriä. Kosken kaatopaikalla jätetäytön paksuus oli muutaman metrin. Molempien kohteiden maaperänäytteissä todettiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, erityisesti metalleja. Haitta-aineita ei todettu pohjaveteen liuenneena ja kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella riskinhallintatoimenpiteeksi riittää pohjaveden tarkkailu.

Yhteistyökumppaneina ympäristöriskien selvittämisessä ovat Hollolan kunta ja Lupa- ja valvontavirasto. Ympäristöriskien selvittäminen on osa Lupa- ja valvontaviraston toteuttamaa valtakunnallista Maaperä kuntoon -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa, selvittää ja puhdistaa riskikohteita. Selvitykseen liittyvät tutkimus- ja suunnittelutyöt toteutti FCG Rakennettu ympäristö Oy.

Lue lisää:
maaperakuntoon.fi

Lisätietoja:
Päivi Turtia, Lupa- ja valvontavirasto, 0295 255 248, paivi.turtia@lvv.fi
Ville Kilponen, FCG Rakennettu Ympäristö Oy, 044 750 5302, ville.kilponen@fcg.fi