Väestösuojat ja säteilyvaaratilanne
Viimeksi päivitetty: 12.10.2023Väestönsuojia on eniten kaupunkien keskustoissa, joihin asuinrakennukset ja työpaikkarakennukset, sekä muut julkiset rakennukset, kuten kauppakeskukset, koulu-, päiväkoti- ja monitoimirakennukset keskittyvät.
Väestönsuojat suojaavat mm. räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä ja terveydelle vaarallisilta aineilta. Vanhimmissa rakennuksissa sijaitsevissa nk. sirpalesuojissa ei ole välttämättä toimivia ilmanvaihtolaitteistoja, mutta suojat soveltuvat lyhytaikaiseen suojautumiseen.
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa aina rakennuksen omistaja. Rakennuksen omistajan tulee huolehtia, että väestönsuojalle tehdään tiiveyskoe 10 vuoden välein ja väestönsuoja tarkastetaan vuosittain. Vuositarkastuksessa varmistetaan, että koneet, laitteet ja varusteet ovat käyttökunnossa ja huollettu valmistajan ohjeen mukaisesti.
Väestönsuojien käyttäminen
Väestönsuojien käyttöönotto tapahtuu kansallisella ohjauksella ja käyttöönotosta ilmoitetaan viranomaismääräyksenä, jonka jälkeen väestönsuojan käyttökuntoon laittamiselle on 72 tuntia aikaa. Pelastusviranomainen ohjeistaa aina suojautumis- ja evakuointitilanteissa alueen asukkaita. Väestönsuojat on tarkoitettu ensisijaisesti tilapäiseen ja lyhytaikaiseen suojautumiseen aseellisilta vaikutuksilta.
Rakennuksen omistajan tulee huolehtia siitä, että väestönsuoja osataan laittaa käyttökuntoon tarvittaessa. Yleensä tästä huolehtii rakennuksessa asuva tai työskentelevä henkilö, jonka rakennuksen omistaja on nimennyt ja kouluttanut väestönsuojanhoitajaksi. Väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta on väestönsuojassa ohjeet.
Kaupunkialueella väestönsuojapaikkoja on riittävästi. Pientaloalueille ja maaseudulle väestönsuojia on rakennettu vähemmän. Poikkeusoloissa viranomaisten lisävaltuudet mahdollistavat rakennuksien väestönsuojien osoittamisen lähialueiden niille ihmisille, joiden talossa ei ole omaa väestönsuojaa. Tilanteesta riippuen on mahdollista osoittaa suojatiloiksi myös muitakin kuin varsinaisia väestönsuojia. Lahdessa ovat Päijät-Hämeen alueen yleiset väestönsuojat, joissa ei ole ennalta määriteltyjä paikkoja. Nämä suojat ovat kaikkien käytettävissä tilojen kapasiteetin puitteissa ja tarkoitettu mm. liikkuvalle väestölle.
Päijät-Hämeen pelastuslaitosSäteilyvaaratilanne
Säteilyvaaratilanteessa ei tarvitse siirtyä väestönsuojiin, vaan normaalit sisätilat antavat riittävän suojan. Viranomaiset ohjeistavat kansalaisia: seuraa luotettavia medioita radiosta, televisiosta ja internetistä.
Toimintaohjeet säteilyvaara tilanteessa Päijät-Hämeen pelastuslaitos Suomen Pelastusalan keskusjärjestö Väestönsuojat ja vuosihuolto Väestönsuojat ja tiiveyskoe Väestösuojan käyttöönottoVakava säteilyvaara
Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys on Suomessa pieni. Koska onnettomuuden riski on kuitenkin olemassa, on siihen varauduttu. Säteilytilannetta tarkkaillaan jatkuvasti koko maassa ja pienistäkin muutoksista saadaan tieto välittömästi.
Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja radion välityksellä.
Säteilyvaarassa suojaudutaan noudattamalla ohjeita alla olevasta linkistä
Säteilyturvakeskuksen ohjeitaJos säteilyvaaratilanne vaatii nopeaa suojautumista, tiedotetaan siitä ihmisille ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Tällöin on siirryttävä sisätiloihin ja kuunneltava televisiota ja radiota, joissa annetaan muut toimintaohjeet esimerkiksi joditablettien ottamisesta, elintarvikkeiden suojaamisesta sekä ulkona liikkumisesta.
Mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa myös Päijät-Hämeen hyvinvointialue julkaisee tiedotteita ja toiminta-ohjeita.
Aluehallintoviraston tiedotteet (AVI) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteet 112 Hätäkeskuslaitos 72 tuntia varautuminen Tietoa vedestä